perjantai 26. kesäkuuta 2020

"Valokuvia lähiluonnosta" Galleria Pikantissa Padasjoella 29.6 - 31.7.2020

Galleria Pikantissa Padasjoella järjestetään 29.6 - 31.7.2020 kiinnostava ja ajatuksia herättävä luonto- ja ympäristöaiheinen valokuvanäyttely.

Näyttelyn kuvaajina ovat pitkän linjan luontotoimittajat Veikko Neuvonen ja Kari RissaHe ovat molemmat myös osaavia ja kokeneita luonnonvalokuvaajia.
Kari Rissa ja Veikko Neuvonen

"Valokuvia lähiluonnosta" -näyttelyn kuvat välittävät Neuvosen ja Rissan näkemyksiä ja kokemuksia luonnosta ja sen monimuotoisuudesta.


"Kyhmyjoutsen lähdössä ajelulle" kuvaajana Kari Rissa

Otamme kuvilla kantaa luonnon puolesta. Haluamme erityisesti näyttää, millainen lähiluonto voi olla kauneimmillaan ja minkälaisia elämyksiä lähiluonnossa voi kokea. Oma piha, niitty ja lähimetsä ovat erinomaisia valokuvauksen kohteita.
Veikko Neuvonen on ottanut lähes kaikki näyttelykuvistaan kakkosasunnollaan Padasjoen Virmailassa.


 "Neito- ja ohdakeperhonen"  kuvaajana Veikko Neuvonen

”Olen valokuvannut viime vuosina erityisesti perhosia, maisemia, kasveja sekä sieniä. Niitä näyttelystäkin löytyy. Kaikki kuvat on otettu alle kaksi kilometriä kotipihalta. Pyrin kuvaamaan lajien kauneutta ja runsautta, mutta myös muutoksia luonnossa”, Neuvonen kertoo.
Kari Rissa on puolestaan ottanut suurimman osan luontokuvistaan Salon Kiikalassa.


"Mäyrä juoksee pakoon" kuvaajana Kari Rissa

”Olen viime aikoina kuvannut luontoa erityisesti maatilamme lähiympäristössä Kiikalassa. Haluan kuvillani herättää kiinnostusta luontoa kohtaan. Haluan myös antaa syyn suojella ja pitää hyvää huolta luonnosta”, Rissa toteaa.
"Valokuvia lähiluonnosta" -näyttely aukeaa Galleria Pikantissa maanantaina 29. kesäkuuta ja se on auki perjantaihin 31. heinäkuuta 2020 asti. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Näyttelyssä on yhteensä yli 40 luontovalokuvaa.


 "Sitruunaperhonen" kuvaajana Veikko Neuvonen

Aikaisemmin osa tämän näyttelyn luontokuvista on ollut esillä Kiikalassa Kari Rissan navettagalleriassa ja Kirkkonummella Taidekahvila Cleopatrassa. Syksyllä 2018 valokuvanäyttelymme seilasi Viking Gracella Turun ja Tukholman väliä neljä kuukautta. Kevään ja kesän 2019 ne olivat esillä Myllypuron palvelutalossa Helsingissä.

Galleria Pikantti on Padasjoen taideyhdistys ry:n ylläpitämä galleria Padasjoen keskustassa Keskustie 16.
 

Veikko Neuvonen ja Kari Rissa
VALOKUVIA LÄHILUONNOSTA

Aika: 29.6. - 31.7.2020
Paikka: Galleria Pikantti Keskustie 16, Padasjoki
Avoinna: Ma-pe klo 10 - 15.30 ja la klo 10 - 14

Teema: Näyttelyssä on kahden pitkän linjan ympäristötoimittajan kiinnostavia ja puhuttelevia valokuvia lähiluonnosta.
 


Valokuvia lähiluonnosta 
Veikko Neuvonen, luontotoimittaja, Helsinki/Padasjoki


Veikko Neuvosen perhoskuvia Padasjoen Virmailan saaresta, Päijänteen rannan tuntumasta



Valokuvaus on ollut harrastukseni kouluajoista lähtien, mutta tavoitteellista ja määrältään laajaa tästä lempiharrastuksestani kehittyi vasta digiajan myötä eli viime vuosisadan viimeisellä vuosikymmenellä.

Kaiken aikaa keskeisinä kuvauskohteina ovat olleet ihmiset, tavallisesti oma perhe, sukulaiset ja ystävät. Työmatkoilla ja myös vapaa-ajalla matkustaessani ns. turistivalokuvaus on ollut osa matkakokemusten ja maisemien dokumentointia. Vuosikymmeniä albumit täyttyivät paperikuvista ja kaapit dialippaista. Nyt jo parikymmentä vuotta olen vaihtanut vanhojen kuvien tallennusformaattia digitoimalla niitä. Nykyisin valokuvani ovat ulkoisilla kovalevyillä, melko helposti siis esiin otettavissa ja katsottavissa tietokoneen kuvaruudulla.


Luonnossa liikkuminen sekä oman ja muiden tietämyksen lisääminen luontoasioista on ollut päätyöni, ja ne ovat edelleen harrastukseni ja elämäntapani. Valokuvaan edelleen ihmisiä, tallennan matkoilla näkemiäni kohteita, yhä enemmän katselen maisemien valoja sekä värejä eri vuodenaikoina ja koetaan vangita niiden kauneutta kamerani avulla kuviini. Luonnon peruselementtejä, lajeja, valokuvaan omaksi ilokseni ja niitä yhä paremmin tunteakseni jokaista yksityiskohtaa myöten. Usein kamera ”näkee” paremmin kuin omat silmäni, ja vasta kuvia katsoessani löydän jotain uutta niistä.


Tähän näyttelyyn olen valinnut kuvaamiani päiväperhosia, muutaman kaikille tutun nisäkkään, maisemia ja yhden sienikuvankin. Mielestäni perhosissa ja niiden elinympäristöissä tiivistyy pienessä koossa kaikkea sitä kaunista, jota luonto luo. Päiväperhosten valokuvaaminen on minulle aurinkoisten kevät- ja kesäpäivien rattoisaa huvia. Pilvisinä ja harmaina päivinä voin nauttia muista luontokokemuksista, sillä koleina ja hämärinä päivinä ei ole montaa perhosta liikkeellä.


Lähes jokaisen täällä esillä olevan kuvani olen valokuvannut Padasjoen Virmailan saaressa, jossa meillä on kakkosasunto pienen kylän laidalla, Päijänteen rannan tuntumassa. Useimpina päivinä, säästä riippuen, teen aamu- ja iltakävelyn Virmailan peräkylällä, kamera ja kiikarit mukanani. Aurinkoisina päivinä kuljen ns. perhoskävelyillä kerran tai kaksi päivässä, aamu- ja iltapäivällä. Lähes aina kävelen samoja reittejä ja etsin kesäkuukaudesta ja vuorokaudenajasta riippuen kuvauskohteitani aiemmin oppimiltani paikoilta, useimmiten pelto- ja mökkiteiden runsaskukkaisilta pientareilta.

Pientareet ovat korvanneet perhosille Suomesta jo lähes tyyten menetetyt kedot, ahot ja niityt. Paljon olen valokuvannut perhosia Virmailan asuntomme pihalla ja puutarhassa. Vaivatonta valokuvasuunnittelua on istua kauniina kesäpäivänä omalle pihalle kahvikupin ääreen ja tarkkailla pihan kukilla käyviä perhosia ensin kiikarilla ja sitten marssia kameran kanssa lähemmäs valokuvaamaan. Jokainen voi perhoskuvaustaan ja havainnointiaan pihalla helpottaa ”hallitulla hoitamattomuudella” eli jättämällä niittymäisiä laikkuja pihan reunoille ja suosimalla istutuksilla perhosille mieluisia mesikasveja.

Päiväperhosten elämänkaaressa on tarkka rytmiikka eli on tiedettävä mihin aikaan keväästä – kesästä tai syksyn alusta mitäkin lajia voi odotella saavansa kuvattavaksi. Perhoset ovat ”uskollisia” tietyille kasvilajeille sekä tietynlaisille paikoille, muualla niitä tapaa vain satunnaisesti.


Kaikki vuodet ovat erilaisia päiväperhostenkin suhteen. Koleina ja sateisina kesinä kuvattavaa löytyy niukasti. Helteisinä kesinä kohteita riittää päivästä toiseen ja perhosten yksilömäärät voivat olla suuria.

Oman kiinnostavan vivahteensa perhoskuvaukseen tuovat vaeltavat lajit eli ne jotka saapuvat etelämpää Suomeen kesän alussa ja toinen aalto elokuussa. Kahden viime vuosikymmenen aikana Padasjoelle on levittäytynyt kaakosta muutama uusi laji ja jopa runsastunut jokavuotisiksi tuttavuuksiksi.


Luontokuvia Puskan tilan lähiympäristöstä
Kari Rissa, free lancer -toimittaja, tietokirjailija, valokuvaaja, VTM

Kari Rissan luontokuvia Salon Kiikalasta



Kari Rissa on ympäristö- ja työelämäasioihin erikoistunut free lancer -toimittaja, valokuvaaja ja tietokirjailija. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri.

Kari on tehnyt pitkän uransa aikana tv-ohjelmia, lehtiä, lehtijuttuja ja tietokirjoja. Hän on toiminut mm. TV 2 Ympäristöuutisten uutispäällikkönä, Ekobisnes-lehden päätoimittajana ja Tapaturmavakuutus-lehden vastuullisena sisällöntuottajana.

Juttuja ja valokuvia Kari on metsästänyt myös EU:n ulkopuolella eri puolilla maailmaa mm. Venäjällä, Brasiliassa, Nicaraguassa, Yhdysvalloissa, Etelä-Afrikassa, Tansaniassa, Nigeriassa, Vietnamissa, Nepalissa, Kiinassa, Thaimaassa, Singaporessa ja Australiassa.

Ensimmäiset julkaistut valokuvat Kari otti jo 1960-luvun lopulla. Karin kuvia ja juttuja julkaistiin tuolloin mm. Partio-lehdessä ja Kainuun Sanomissa.
Kari on erikoistunut luonto- ja työelämäaiheisiin valokuviin. Viime vuosina häntä on erityisesti kiinnostanut lähiluonto. Esimerkiksi susi ja ilves ovat nyt kuvauslistalla ensimmäisinä.

Kari ottaa kantaa luonnon puolesta. Kuvat lähiluonnosta näyttävät, millainen luonto voi olla kauneimmillaan ja minkälaisia hienoja elämyksiä siellä voi kokea. Mutta osa kuvista kertoo myös millainen lähiluonto voi olla kauheimmillaan.

- Haluan kuvillani herättää kiinnostusta luontoa kohtaan. Haluan myös antaa syyn suojella ja pitää hyvää huolta luonnosta. Suurin osa tämän näyttelyn kuvista on otettu Salon Kiikalassa sijaitsevan Puska-nimisen tilamme lähiympäristössä.


Puskan navettagalleriassa Kari on viimeisten kymmenen vuoden aikana järjestänyt myös neljä omaa valokuvanäyttelyä sekä yhden kutsunäyttelyn, jossa oli luontokuvia yhdeksältä muultakin kuvaajalta – Karin kavereilta.

tiistai 9. kesäkuuta 2020

NAISTEN TAITEEN JA KÄSITÖIDEN NÄYTTELY 8.-26.6.2020

Koronasulun jälkeen Galleria Pikantti on jälleen avannut ovensa. Pyrimme pitämään turvallisia etäisyyksiä toinen toisiimme. Pesemme käsiä, ja tarvittaessa käytämme käsidesiä.

Pikantissa on esillä (8.-26.6.2020) Naisten taiteen ja käsitöiden näyttely, johon osallistuu 12 Padasjoen Taideyhdistyksen jäsentä eli Kirsi Collan, Liisa Holm, Mervi Holm, Viikka Holm, Kati Jalli, Sari Kettunen, Paula Mertsalmi, Eeva Kaarina Mäkelä, Laila Paarvio, Elsa Pääkkönen, Eeva Salmensuu ja Sirpa Särkiö.

Pikantin edessä seisovat Elsa Pääkkönen, Eeva Kaarina Mäkelä ja Kirsi Collan.

Kati Jalli, Sari Kettunen, Laila Paarvio ja Mervi Holm

Seiniltä löytyy runsaasti öljy- ja akryylimaalauksia. Näyttelyssä on esillä myös esimerkiksi yksittäisiä akvarelli- muste-, pastelli-, posliinimaalauksia.
Katseltavana on myös useita sekatekniikalla toteutettuja töitä. Pikantissa on myös tekstiilitaidetta ja käsitöitä. Näyttelyssä on yhteensä 49 työtä.

Taideteosten aiheina ovat kasvit, maisemat, eläimet ja ihmiset. Esillä on myös muutamia abstrakteja töitä.

Ensimmäistä kertaa näyttelyyn osallistuu Padasjoen Taideyhdistyksen uusi jäsen, ylöjärveläinen Kirsi Collan, joka on Mervi Holmin sisko. Hän on aloittanut maalaamisen kolme vuotta sitten. Hän on saanut taideopetusta taiteilija Emmi Mustoselta. Kirsi Collanin öljyväritöiden aiheena ovat lähinnä ihmiset. Taulut ovat syntyneet kurssien aikana läpikuultavista kerroksista, mikä näkyy hyvin lopputuloksista. Hän on käynyt myös Vanhat Mestarit -kurssin.

Kirsi Collan, Iltasuukko Ebonylle, öljy

Mervi Holm on tuonut näyttelyyn akryyli- ja sekatekniikkatöitä. Lisäksi hänen käsialaansa on koristepöytä, jonka kanteen hän on maalannut auringonkukkia.

Mervi Holm, Aitan portailla, akryyli
Monarkki, sekatekniikka
Golden Eagle, akryyli

Viikka Holm maalaa äitinsä tapaan akryylilla, mutta myös akvarellilla ja musteella ja aivan omalla tyylillään. Hänen uusimman hirviaiheisen työnsä alla on hiukan tekstiä kansalliseepoksestamme.

Viikka Holm, Nevan tuulisen selällä, akvarelli ja muste
Hirven syntyloitsu

Espoolaisen, padasjokelaissyntyisen, kesäpadasjokelaisen Liisa Holmin kirkkaanvärisistä akryylimaalauksista osa näyttää abstrakteilta.

Liisa Holm, City streets, akryyli
Puzzle I, III,II, akryyli
Paula Mertsalmi, Kissankellot, akryyli
Päivänkakkarat, akryyli
Sienet, akryyli

Paula Mertsalmi on maalannut akryylilla kedon kukkia ja runsaan kattauksen sieniä.

Tamperelaisen, padasjokelaissyntyisen Eeva Kaarina Mäkelän käsistä on lähtöisin akryyli- ja sekatekniikkatöitä, esimerkiksi simppu yllättävästä näkökulmasta katseltuna.

Eeva Kaarina Mäkelä, Onnellinen simppu kuvattuna sukellusveneen ikkunasta, akryyli

Lahtelainen, kesäpadasjokelainen Kati Jalli on tuonut näyttelyyn akryyli-, pastelli- ja sekatekniikkatöitä, joista aamiaispöytää kuvaava taulu jää erityisesti mieleen.

Kati Jalli, Aamiainen, sekatekniikka

Eeva Salmensuun kookkaan öljyvärimaalauksen aiheena on suven suloisuus.

Eeva Salmensuu, Suven suloisuus, öljy

Laila Paarvio on maalannut öljyvärimaalauksen vanhasta valokuvasta, jossa on isoisä nuorena siskonsa ja veljiensä kanssa 1920-luvulla.

Laila Paarvio, Isoisä siskonsa ja veljiensä kanssa 1920-luvulla, öljy


Tekstiilitaide ja käsityö

Hollolalainen Sari Kettunen on tuonut Pikanttiin tekstiilitaidettaan. Hän on kutonut kuvan nimeltään Invaasio, joka on saanut inspiraationsa lupiinien voittokulusta kesäisillä niityillä ja joutomailla. Invaasio on kudottu loimeen, joka on värjätty lupiininlehdillä ja -kukilla. Sari Kettusen Juonettaren hetki -teosten materiaalina on luonnonväreillä värjätty suomenlampaan villa.

Sari Kettunen, Juonettaren hetki, valmistumisvuosi 2020 I, II, III, täkänä
Invaasio, valmistumisvuosi 2019, kudottu kuva
Elsa Pääkkönen, Lapin lakka, kelopuulle maalattu peitevärillä ja lakattu
Saunatonttu, neulahuovutus
Kastemekko, johon kirjailtu ristipistotyönä syntymäajat sekä nimet.
Pitsi tehty nypläämällä.1978

Seinälle on ripustettu Elsa Pääkkösen ompelema kastemekko, johon hän on kirjaillut ristipistotyönä syntymäajat ja nimet. Mekon pitsin hän on tehnyt nypläämällä. Näyttelystä löytyy myös esimerkiksi hänen kangasvärimaalauksensa ja neulahuovuttamansa saunatonttu.

Sirpa Särkiö on tuonut suunnittelemansa ja valmistamansa ryijyn näyttelyyn.

Sirpa Särkiö, Jumalien talo II, ryijy, ompelutekniikka smyrna-solmuin





perjantai 5. kesäkuuta 2020

Galleria Pikantti on avoinna kesäkuussa seuraavasti:

8.-26.6.2020
Naisten taiteen ja käsitöiden näyttely

Ke 10.6. ja juhannuksena 19.-20.6. suljettu.

ma-pe 10-15.30
la 10-14


keskiviikko 27. toukokuuta 2020

GALLERIA PIKANTTI AVAUTUU


Taidenäyttelyt Galleria Pikantissa saavat jälleen jatkoa. Kesäkuussa 8.6.-26.6.2020 on vuorossa Naisten taiteen ja käsitöiden näyttely. Järjestäjinä toimivat Mervi Holm ja Laila Paarvio.


Heinäkuussa 29.6.-31.7.2020 on esillä valokuvanäyttely, jonka järjestävät Veikko Neuvonen ja Kari Rissa.


Elokuussa 3.8.-4.9.2020 Pikanttiin levittäytyy Padasjoen Taideyhdistyksen jäsenten yhteisnäyttely, kuten ennenkin.


Katso tästä blogista kunkin näyttelyn ajanjakson aukiolopäivät, joita tulee olemaan vähemmän kuin tavallisesti. Jos ja kun on Pikantti avoinna, niin kellonajat ovat ma-pe 10-15.30 ja la 10-14.




maanantai 23. maaliskuuta 2020


Koronapandemian vuoksi pidämme Galleria Pikantin väliaikaisesti suljettuna suojellaksemme asiakkaiden ja työntekijöidemme terveyttä.
Seuraamme tilannetta ja teemme päätökset sen mukaan.


Jos haluat ottaa yhteyttä, ovat seuraavat kanavat käytettävissä:
Pikantin puhelinnumero 040 9611689 (jos työntekijä paikalla)
Tero Paarvio 0500 842606


Wellamo-opiston opiskelijatöiden tämänkeväinen näyttely on peruttu.


Myös maaliskuun lopulla pidettäväksi suunniteltu Padasjoen Taideyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous siirtyy myöhempään ajankohtaan.



Turvallista Kevättä kaikille!

tiistai 10. maaliskuuta 2020

PADASJOEN YLÄKOULULAISTEN JA LUKIOLAISTEN OPPILASTÖIDEN NÄYTTELY 9.3.-7.4.2020


Galleria Pikantissa on esillä yhtenäiskoulun yläkoululaisten ja lukiolaisten kuvaamataidon oppilastöitä. Kuvaamataidon opettajana toimii Vesa Koskinen. Näyttely koostuu piirroksista, maalauksista ja kolmiulotteisista askartelutöistä.

Seitsemäsluokkalaiset ovat maalanneet vahvoja väriperspektiivejä aiheenaan erilaiset maisemat. Toisella puolella salia on myös heidän motivaatiovalasteemaiset askartelunsa merenelävistä puhekuplineen.

8.-luokkalaiset ovat piirtäneen manga- ja animetyylillä silmiä ja kasvoja.



Peräseinällä hehkuvat tummalla taivaalla värikkäät 8.- ja 9.-luokkien oppilaiden spraylla maalaamat taivaankappaleet.

Juniorit ovat piirtäneet doodlaamalla eli tajunnanvirtamenetelmällä vaikuttavia kuvia valkoiselle paperille. 

He ovat piirtäneet myös vastamainoksia lyijykynällä.

Juniorit ovat myös maalanneet koristeellisia japanilaistyylisiä julisteita.
Nuorten näyttelyssä on myös paljon töitä, joissa kannetaan huolta ympäristön tilasta. 

Esimerkiksi seniorit ovat valmistaneet kolmiulotteisia ympäristötaideteoksia. 

He ovat tehneet myös olokoloaiheisia tilamallinnuksia. Seniorit ovat laatineet teoksistaan myös selostuksia.

keskiviikko 8. tammikuuta 2020

TEKSTIILITAITEILIJA VIENA MERTSALMEN MUISTONÄYTTELY 7.1.-6.3.2020


Padasjoella Galleria Pikantissa on alkanut edesmenneen tekstiilitaiteilija Viena Mertsalmen (s.1924 – k. 2019) muistonäyttely, joka koostuu noin 50 kuulto- eli kirjokudoksesta ja akvarellimaalauksesta. Näyttelyn järjestäjänä toimii Paula Mertsalmi.

Viena Mertsalmi kasvoi Padasjoen Kauratteella vanhempiensa ja seitsemän veljensä keskellä. Hän oli jo kotona oppinut kudonnan taidot. Sodan jälkeen tekstiileistä oli huutava pula Suomessa. Vaikka Vienalla ei ollut keskikoulutodistusta, hänen lahjakkuutensa huomattiin ja hän pääsi opiskelemaan Taideteollisuuden keskuskouluun Helsinkiin (nykyinen Ateneum), jossa kaksi vuotta myöhemmin vaihtoi linjan tekstiilisuunnitteluun. Tekstiilitaiteilijaksi Mertsalmi valmistui 1948.


Viena oli jo Padasjoen Arrakoskella ja Aitoon kotitalous- ja puutarhakoulussa käynyt kudontakursseja, joten Ateneumissa hän pääsi opettamaan muillekin kudontaa, ja sai sitten siitäkin muutaman markan.
Nuori vastavalmistunut tekstiilitaiteilija työskenteli aluksi Kauratteella. Kotitaloon oli sodan jälkeen valmistunut uusi navetta ja sen päätyyn oli tehty työtilat Vienolle. Muutaman vuoden ajan tuosta kutomosta syntyi paljon erilaisia kodintekstiilejä. Kutojina toimi paikkakunnan nuoria.
Tiedon laineet, osa luonnoksesta, kynäpiirros ja akvarelli

1953 Viena avasi kirkonkylään Padasjoen Teollisuusliike -nimisen kutomon ja myymälän kahden huoneen tiloihin. Myymälän ohella siellä oli tilaa vain kaksille kangaspuille, joten kolmas kutoja jatkoi työtä Kauratteella.

1955 Viena hankki paremmat tilat, joten kaikki kutojat työskentelivät yhdessä. Takahuoneessa oli automaattisten kangaspuiden lisäksi kahden tavalliset käsikangaspuut.

1950-luvulla Vienan kaksi puolen vuoden matkaa Italiaan innostivat taidetekstiilien kokeiluun ja kehittelyyn. Hän kertoi, että kapea muoto tuli siitä, että ei ollut tilaa isoille kangaspuille, joten hän kutoi pitkiä, kevyitä kuvakudoksia villa- ja pellavalangalla. Italianmatkojen seurauksena hän otti kuparilangan käyttöön kudonnassaan.
Tammi, 1976, kuultokudos


1959 Viena Mertsalmi lähti Askon sisustussuunnittelijaksi Jyväskylään. Hän huomasi, että sisustukseen tarvittiin jotain kevyempää kotien seinille. Työn ohella hän kehitteli kuva- ja kuultokudoksia pellava-, villa- ja kuparilankaa yhdistämällä. Hän esitteli teoksiaan näyttelyissä. Samaan aikaan hän jatkoi kankaitten, verhojen ja pöytäliinojen kutomista työllistäen kaksi kutojaa Kalliopirtillä.
Lintukoto, 1979, kuultokudos


Vienan ensimmäinen näyttely oli vuonna 1961 ja sen jälkeen hänellä on ollut yli 20 näyttelyä ympäri Suomea ja myös Saksassa ja USA:ssa.
1968 Viena tuli takaisin Padasjoelle ja perusti kutomon Vierulaan Mainiemelle. Kuultokudokset kudottiin kangaspuissa ohueen villaloimeen, kuteena villa, pellava ja kuparilanka. Työtapa perustui raanutekniikkaan, jota Viena kehitteli itse tarpeen mukaan. Kuviot tehtiin pintapujontana, joka taas on lähellä gobeliinin valmistustekniikkaa. Tarkkaa piirustusta ja värisuunnitelmaa kuljetettiin loimen alla.
Orvokki, 1976, Kuin kaksi marjaa, 1987, Kaksi omenaa, 1988, Viljapelto, kuultokudoksia



Viena ryhtyi 1970-luvun alkupuolella kunnostamaan Kauratteen koulua, jonka tiloihin hän muutti vuonna 1974 kangaspuineen. Kutojia oli vaihtelevasti 1-3 riippuen tilauksista ja tulevista näyttelyistä. Kauratteen koululla oli pysyvä näyttely. Vierailijoita poikkesi näyttelyssä päivittäin varsinkin kesäaikana.
Väylä, 2006, akvarelli, Matkamuisto,1999, luonnos kudokseen Matkamuisto (Jerusalem)



Työn ohella Viena kunnosti pihaa ja kulki metsässä. Marjat, sienet ja oman puutarhan tuotteet hän kehitti maittaviksi herkuiksi maisteltaviksi ja läheisille jaettaviksi.
Iän karttuessa työt vaihtuivat harrastuksiksi. Hän kuitenkin edelleen nautti luomisesta. Niinpä hän alkoi maalata akvarelleja, vaikka kangaspuissa oli jatkuvasti liinaloimi ja toisissa puissa kuultokudos.
Viimeisinä vuosina Vienon näkö heikkeni, mikä rajoitti monen asian tekemistä, mutta puutarhatyöt sujuivat ja pitivät mielen virkeänä niin kauan kuin asuminen Kauratteella oli muuten mahdollista.


Viena Mertsalmen tekstiiliteoksia on lukuisissa julkisissa tiloissa; mm. kirkoissa, museoissa, Tampereen yliopistossa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa.



1979 Valtion taidetoimikunta järjesti taideteoskilpailun Tampereen yliopiston päärakennuksen aulan koristeeksi.
Aamulehti kirjoitti 12.11.1979 (lyhennetty)
Viena Mertsalmen teos voitti kovatasoisen kilvan.
Sinertävän järvenselän ja jugendin muodot mieleen tuova tekstiilitaiteilija Viena Mertsalmen kuvakudos ”Tiedon laineilla” tervehtii kulkijaa Tampereen yliopiston aulassa ensi syksystä lähtien. Tämä teos voitti Valtion taideteostoimikunnan järjestämän ideakilpailun, jonka tavoitteena oli saada seuraaja paikalla olleelle Birger Kaipiaisen keramiikkareliefille ”Orvokkimeri”.
Teoksen nimi ”Tiedon laineita” symbolisoi tiedon lainehtivaa tulvaa. Arvostelulautakunnan mukaan teos on sommittelultaan hienostunut dekoratiivinen kokonaisuus. Yksityiskohdat kertovat korkeasta ammattitaidosta.
Kilpailu oli tiukka (62 ehdotusta) ja korkeatasoisin viime vuosina järjestetyistä valtion taideteoskilpailuista.

Marja Mertsalmi, Helena Mertsalmi-Kallio, Anna Mertsalmi, Kari Mertsalmi, Paula Mertsalmi (näyttelyn järjestäjä), Johanna Mertsalmi ja Kirsti Lahtinen ovat tuoneet Vienan teoksia näyttelyyn. Heistä kuusi on serkuksia eli Vienan veljien lapsia. Paula on puolestaan tullut Mertsalmen sukuun avioliiton kautta.


Koottu seuraavista lähteistä:
Sukumme taiteilija Viena Mertsalmi, kuvat kerätty vuosina 2011 ja 2012
Padasjoen Sanomat maaliskuu 2019, artikkeli: In memoriam, kirjoittaja Kirsti Lahtinen, joka on Vienan veljen tytär.
Kodin Pellervo maaliskuu 2011, artikkeli: Kuin hengitys käy työ yhä, 87-vuotiaasta Viena Mertsalmesta Kauratteen koululla.