KUKKIA JA OUTOJA JUTTUJA (19.2. - 30.3.2012)

Galleria Pikantin uusi taidenäyttely ”Kukkia ja outoja juttuja” koostuu padasjokelaisen Tapani Urosen värikkäistä vesiväri- ja akryylimaalauksista sekä valokuvista. 

Hän on ollut kiinnostunut kasveista ja valokuvannut enemmän tai vähemmän koko aikuisen ikänsä (s. 1962).

Tapani Uronen kertoo, että aikuisella iällä hän on - ennen tätä näyttelyä - tehnyt lähes vain kasvitieteellisiä piirroksia ja kasvivalokuvia alan lehtiin ja kirjoihin. Nyt nähtävillä olevat maalaukset ovat syntyneet syksyllä ja talvella 2011/12.

Valtaosa teoksista on maalattu paksulle lumppupaperille. Teokset on yleensä signeerattu ristikkomonogrammilla keskelle taulua.

Joihinkin kukkakuviin Tapani Uronen pyrkii saamaan valokuvamaista värimaailmaa, epämääräisinä värialueina, minkä voi nähdä valokuvajulisteissa kannusruohosta ja oranssikeltanosta. Hän on myös miettinyt katseen johdattelua teoksissa samaisilla tarkkojen kohtien ja epämääräisten värialueiden sommitteluilla. Joissakin teoksissa selvät yksityiskohdat liukuvat huomaamatta suorastaan abstraktioiksi. Tekstit kukkakuviin on tehnyt Maarit Oksanen-Biarowsky.

Näyttelyn “outoja juttuja“ -puoli alkoi putkahdella hänen alitajunnastaan lähinnä spontaanina työskentelynä nopeasti kuivuvilla akryyleillä.

Jotkut on tehty alle minuutissa, suurin osa kuitenkin työstämällä edelleen ensimmäisen työstökerran synnyttämiä assosioituja muotoja tai tunnelmia. Jokainen voi vapaasti tulkita näkemäänsä ja ehkä jo nimi johdattelee liikaa…

Joissain outous vaihtuu ehkä aavistuksen naiviin tai “poikamaiseen” suuntaan. Joihinkin teoksiin on tiedostamatta livahtanut sarjakuvatyyppistä graafista ilmettä.  Akryylimaalaus on tehty sormilla ja usein raapimistekniikalla (puusäleillä, ruuvimeisselillä yms.), ainoastaan pieniä yksityiskohtia on joissain lisätty pensselillä. 

Mukana näyttelyssä on Tapani Urosen uniikkeja kuvatauluja ja joitain 1984 vuodelta säästyneitä mustavalkokuvia. 

POSTIKORTTIEN HISTORIAA NÄYTTEILLÄ PIKANTISSA

Galleria Pikantissa on alkanut postikorttinäyttely (8.1. - 17.2.2012), joka koostuu kuhmoislaisen keräilijän Jukka-Pekka Lehtisen historiallisesta Padasjoki-aiheisesta materiaalista ja padasjokelaisen Raija Pykälistön elämänsä varrella tallettamista vanhoista korteista.

Jukka-Pekka Lehtinen on harrastanut postikorttien keräilyä jo 30 vuotta. Hän hankkii kortteja antiikki- ja keräilymessuilta sekä filatelistien huutokaupoista. Kortit ovat lähteneet ensin ympäri maata ja maailmaa ja päätyneet sitten edellä mainituille messuille ja huutokauppoihin, joista keräilijät tekevät löytöjä.

Jukka-Pekka Lehtinen on tuonut Pikantin näyttelyyn esimerkiksi 1880-luvun alussa lähetettyjä kirjeitä ja ehiöpostikortteja. Kokoelman vanhin Padasjoella leimattu kirjekuori on vuodelta 1881. Kokoelman vanhin kirjekuori puolestaan on lähetetty Helsingistä Padasjoelle vuonna 1852.

Jukka-Pekka Lehtisen tuomat vanhimmat postikortit ovat 1900-luvun alusta. Padasjoella Alhon kartanossa syntynyt Albert Theodor Böök kuvasi ahkerasti Padasjoella 1890-luvulta alkaen. Kokoelmassa on useita kymmeniä hänen kuvistaan tehtyjä postikortteja.

Esillä on myös esimerkiksi Karhumäen veljesten Padasjoen maisemista ottamia ilmakuvia postikortteina.

Raija Pykälistö on tuonut Pikantin näyttelyyn monipuolisen kokoelman säilyttämiään erilaisia vanhoja postikortteja, joista vanhin on vuodelta 1910. Postikortit ovat hänen omiaan ja lähisuvulta, anopilta ja isovanhemmilta, saatuja.

Näytteillä on paljon vanhoja kukka-aiheisia onnittelukortteja, joiden joukosta katsoja voi löytää todellisia helmiä kukkien värin ja muodon suhteen. Esillä on myös runsaasti joulu- ja pääsiäiskortteja. Korttien joukossa on monien tunnettujen taiteilijoiden, kuten Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun taidetta. Lisäksi nähtävillä on myös muita aiheita, kuten sota-ajan tyypillisiä kortteja.

Padasjoella syntynyt kuhmoislainen Jukka-Pekka Lehtinen ja Kuhmoisissa syntynyt padasjokelainen Raija Pykälistö ovat vuonna 1965 olleet yhtä aikaa töissä Lahden Osuuskaupan Kuhmoisten kirkonkylän myymälässä. Raija oli siellä silloin myyjänä ja oppikoululainen Jukka-Pekka kesätyöntekijänä.

Vuosikymmenien päästä viime joulun alla he sattumalta tapasivat Kuhmoisten kirjastossa, jossa tuttava esitteli heidät toisilleen.

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä reittejä esimerkiksi nämä kaksi seuraavaa kuvaa ovat kulkeneet. Jälkimmäinen on käynyt Yhdysvaltojen Minnesotassa kääntymässä.

Tässä Albert Theodor Böökin Majuanvuorelta ottamassa kuvassa on seuraavanlainen viesti:

”Kuopion museon kokoelmiin pyytää allekirjoittanut kunnioittaen saada luovuttaa merisian (phocaena communis). Lähetys saapuu kohdakkoin teidän osoitteellanne varustettuna”.

Helsinki 15.III 1903, Wilho Weseloff

1800-luvun lopun vuosikymmenet olivat innokkaan kansallisen rakentamisen aikaa niin taiteessa, jota kutsutaan Suomen kultakaudeksi, kuin tieteen tekemisessäkin. Siitä omana osoituksena on Kuopion luonnontieteellisen museon perustaminen.

Sen kokoelmien perustamisen alkuna ovat vuonna 1887 Kuopion luonnonystäväin yhdistyksen kokouksessa maisteri Benjamin Stålhbergin tulevalle museolle lahjoittamat kolme täytettyä pöllöä.

Tänä päivänä museo on yksi merkittävimpiä alansa museoita käsittäen noin 658 000 erikoisnäytettä.

Hämeenlinnassa vuonna 1877 syntynyt Wilho Weseloff tuli ylioppilaaksi Hämeenlinnan Lyseosta 1896 ja opiskeli myöhemmin lääkäriksi. Vuodesta 1898 hän oli tieteellisen seuran ”Societatis Pro Fauna et Flora Fennican” jäsen. Monet seuran vapaaehtoiset toimijat ovat antaneet osuutensa suomalaisen tieteen tekemiseen, vaikka olisivat tehneet työtään muualla, kuin eläin- ja kasvitieteen parissa.

Tässä kortissa on yhden jäsenen yhteydenotto Kuopion museoon. Ei ole tietoa, onko tämä merisika, joksi pyöriäistä varhemmin kutsuttiin, nyt Kuopion museossa. Palataan asiaan, jos lisätietoja ilmenee.

Jälkimmäinen kortti, joka on kuvattu Padasjoen Kaukelassa, on lähetetty helmikuun alussa vuonna 1936 Minnesotan St Paul:iin mr Robert Thompsonille.

Se on kuvattu Padasjoen Kaukelassa Harjulta eli paikasta, jossa P. E. Svinhufvud asui hetken tuuratessaan setäänsä tai enoaan tuomarin virassa.Kortti on nähtävästi hänen sisareltaan. Kortti kuuluu sarjaan ”Padasjoki-Harju”.

Valitettavasti en ole saanut täysin selvää käsialasta. Lopussa näyttäisi kuitenkin lukevan: ”This is very... picture... a view from the place where ve were … summer.

Love to all you sis Eli

Kuvassa on näkymä paikasta, jossa olemme olleet kesän. Rakkaat terveiset kaikille. 

Sisko

PIKANTTI JOULUNAVAUS

Omat Pojat esiintyivät Galleria Pikantissa 

Padasjoen yrittäjien joulunavauksessa 2011.

LÄMMIN VÄRITYS LUO JOULUTUNNELMAA

Pikantissa Padasjoen Taideyhdistyksen jäsenten yhteisnäyttelyssä

(14.11.2011 – 5.1.2012) on esillä 67 teosta yhteensä 19 taiteilijalta ja taideharrastajalta. Suurin osa on töistä öljy- ja akryylimaalauksia. Joukosta löytyy myös akvarelleja ja piirroksia. Mukana on myös muutama sekatekniikalla tehty kolmiulotteinen työ.

Teoksiaan ovat tuoneet näyttelyyn: András Gönczöl, Pentti Helläkoski, Matti Hokka, Mervi Holm, Taina Karejoki, Sylvi Kinnunen, Ritva Koskinen, Paula Mertsalmi, Kauko Mielonen, Lilja Mäkinen, Marketta Mäntynen, Maarit Oksanen-Biarowsky, Laila Paarvio, Aimo Riihinen, Eeva Salmensuu, Anja Santalahti, Seija Suppula, Antero Taipale ja Tapani Uronen.

Seinillä on paljon vahvoin lämpimin värein toteutettuja töitä. Vastapainona on myös vaaleampia ja kevyemmällä kädellä tehtyjä tauluja. Aiheina on eläimet, ihmiset, kukat ja maisemat ym.

Ripustuksessa on otettu huomioon teosten keskinäinen väriharmonia.

Ensimmäistä kertaa Taideyhdistyksen yhteisnäyttelyyn osallistuvat tällä kertaa lahtelainen Andras Gönczöl ja kasiniemeläinen Tapani Uronen.

András on maalannut mm. kuvan Pyhäniemen kartanosta. Tapani puolestaan on keskittynyt kasviaiheisiin. Hänen siveltimestään on peräisin kookas joulunpunainen unikko.

Taideyhdistyksen jäsenten ympäri vuoden toimiva käsityöpuoti on levittäytynyt jälleen myös salin puolelle. Valikoima on monipuolinen. Sieltä löytyy esimerkiksi koruja, mattoja, nuken vuodevaatteita, kehtoja, keppihevosia, huiveja, hattuja, myssyjä ja villasukkia.

Padasjoen taideyhdistys osallistuu myös su 27.11. pidettävään yrittäjien joulunavaukseen. Silloin Pikantissa laulaa ja laulattaa yleisöä kahteen otteeseen jälleen lahtelainen Omat Pojat -kvartetti haitarinsoittajan säestämänä.

Pikanttiin kannattaa poiketa, nauttimaan taiteesta kahvin ja kotileivonnaisten äärellä. Samalla voi tehdä löytöjä pukinkonttiin.

Pikantissa jatkuvat edelleen käsitöistä kiinnostuneille neuletapaamiset, joiden ajankohdat löytyvät Padasjoen Sanomien seurapalstalta, Pikantista ja kauppojen ilmoitustauluilta.

LASTEN TAIDE LUO TUNNELMAA PIKANTISSA

Galleria Pikantissa on Padasjoen lasten taidenäyttely 9.10. - 11.11.2011

Näyttely on koottu Kullasvuoren koulun 1. - 6. -luokkalaisten, Majavan päiväkodin lasten ja perhepäivähoitajien lapsiryhmien taiteesta.

Peräseinältä löytyy värikkäitä hedelmäasetelmia, jotka yhdistämällä on saatu näyttävä kokonaisuus.

Seinältä löytyy myös iso ryhmä kuvia purjeveneistä, sillä onhan Päijänne tärkeä osa Padasjokea.

Syksyiset sienet, juurekset ja puiden lehdet ovat myös otttaneet omat paikkansa Pikantissa.

Näyttelyn nuorimmat taiteilijat ovat tehneet esimerkiksi hiiriä leijumassa sateenvarjojen avulla ja pitkähäntäisiä kissoja.

Kannattaa tulla katsomaan lasten taidetta ja samalla nauttimaan kahvista kotileivonnaisten kera sekä tekemään löytöjä Padasjoen taideyhdistyksen jäsenten kädentaitomyymälästä.

VÄRI TUO ILOA

Galleria Pikantissa on tällä kertaa kaksi näyttelyä yhdessä eli ”Meidän ryhmä” Padasjoelta ja Teemu Kaski Nastolasta (4.9. - 7.10.2011).

Nastolalainen taidemaalari Teemu Kaski on tuonut Pikanttiin näyttelynsä jo toista kertaa. Valtaosa maalauksista on uusia. Monet niistä hän on maalannut menneenä kesänä, joten tauluissa heijastuu sen parhaat muistot suomalaisissa maisemissa.

Hän käyttää tauluihinsa ensin akryyliväreijä, jotka kuivuvat nopeasti. Toisessa vaiheessa hän viimeistelee maalauksensa öljyväreillä.

Teemu Kaski matkustaa usein Suomen itäisellä puolella maalaten luonnon keskellä. Hänen vaimonsa on usein matkoilla mukana.

Teemu Kaski käyttää voimakkaita värejä ja saa luonnon kauneuden näkymään maalauksissaan. Hän on saanut vangittua valon ja varjon vaihtelun käyttämällä värejä taidokkaasti. Esimerkiksi järven vesi näyttää Teemun maalauksissa aivan vedeltä. Kaikki muukin näyttää tauluissa aivan aidolta ja alkuperäisen maiseman mukaan tehdyltä.

Toinen puoli Pikantin salista on padasjokelaisen ”Meidän ryhmän” eli Visapuiston päivätoimintaryhmän ja myös Riekkotien asukkaiden ilokseen, työkseen ja terapiakseen valmistamaa taidetta.

Joukossa on myös Wellamo-opiston taidepiireissä tehtyjä töitä.

Yhteen on koottu eri vuodenaikoja kuvaavia taideteoksia, jotka ovat saaneet nimekseen ”vuoden purjehdus”, joka tiivistyy kartongista rakennetuissa purjeveneissä .

Seiniltä löytyy kauniita hehkuvia väriyhdistelmiä maalauksina, piirroksina ja askarteluina laidasta laitaan. Seinällä on kruunupäiden eli prinssin ja prinsessojen kuvia. Myös lattialta löytyy kirjoitettu satu ja satukuvia.

Pöydällä on poppanan päällä savilaattoihin ikuistettuja syvällisiä ajatuksia elämänmenosta.

Eri menetelmällä tehdyissä teoksissa näkyy tekemisen ilo.

Ne ovat hyvillä mielin ja hymyssä suin tehtyjä töitä.

MAISTELLAAN TAITEELLISTA SATOA

Galleria Pikantissa on alkanut Padasjoen Taideyhdistyksen jäsenten yhteisnäyttely, jonka nimi on

”Vetoja ja viivoja” (31.7. - 2.9.2001).

Taulujen aiheiksi on löytynyt niin pohjoisen happamia pihlajanmarjoja kuin myös etelän makeita viinirypäleitä.

Kaikesta huomaa, että jälleen yhdistyksen jäsenten taiteellinen sato on kypsynyt maisteltavaksi ja koettavaksi.

Seinillä on sekä perinteisiä maalauksia että myös moderneja ja kokeilevia teoksia.

Näyttelyyn ovat tuoneet töitään niin padasjokelaiset kuin myös kauempana asuvat taideyhdistyksen jäsenet, joista monet ovat kesäpadasjokelaisia.

Teoksiaan ovat tuoneet Leila Hakkarainen, Pentti Helläkoski, Matti Hokka, Mervi Holm, Raimo Ilola, Sirkka Kerttula, Sari Kettunen, Sylvi Kinnunen, Ritva Koskinen, Katri Kumpulainen, Kauko Mielonen, Eeva Mäkelä, Lilja Mäkinen, Marketta Mäntynen, Maarit Oksanen-Biarowsky, Laila Paarvio, Aimo Riihinen, Eeva Salmensuu, Anja Santalahti, Eeva Suokko, Seija Suppula, Antero Taipale ja Pirkko Virkki.

Tästä joukosta tamperelainen Eeva Mäkelä osallistuu ensi kertaa taideyhdistyksen yhteisnäyttelyyn taidokkailla sinivirheitä maisemia kuvaavilla akryylimaalauksillaan sekä liitu- ja vesivärityöllään, joka kuvaa naishahmoa.

Maalaukset, piirrokset ja muu taide on aseteltu Pikanttiin värimaailmojen mukaiseen järjestykseen, mikä tekee harmonisen vaikutelman, vaikka jokaisella tekijällä onkin oma persoonallinen kädenjälkensä.

Osa tekijöistä vetää siveltimellä isoja ja voimakkaita linjoja, kun taas toisilla kädenjälki on hyvin tarkkaaa ja yksityiskohtaista.

Padasjoen Taideyhdistys pyörittää Galleria Pikantissa ympäri vuoden vaihtuvia taidenäyttelyitä. Kaksi kertaa vuodessa eli näin elokuussa ja toisen kerran joulun alla pidetään aina yhteisnäyttely, johon yhdistyksen jäsenet tuovat omat työnsä esille.

Pikantissa on myös jäsenten kädentaitomyymälä ja kahvipiste, jossa istumalla voi nauttia samalla ympärillä olevasta taiteesta.