perjantai 15. maaliskuuta 2019

PADASJOEN NUORTEN OPPILASTYÖNÄYTTELY 11.3.-12.4.2019

Galleria Pikantissa on alkanut Pappilanmäen koulun ja Padasjoen lukion oppilastyönäyttely, joka koostuu kuvaamataidon töistä. Opettajina toimivat Marja Rahikainen ja Vesa Koskinen. Näyttelyssä on runsaasti maalauksia, piirroksia ja kolmiulotteisia töitä.



Seitsemäsluokkalaiset ovat piirtäneet taidejäljennöksiä puuväreillä. He ovat maalanneet myös märkäpuuväreillä ja vesiväreillä kookkaita kuvia silmistä.




Pitkillä pöydillä ja ikkunapenkillä telineissä seisovat kahdeksannen luokan oppilaiden spraylla maalaamat värikkäät avaruusaiheiset taulut. He ovat piirtäneet myös idoleiden kuvia kartongille.





Juniorit ovat piirtäneet lyijykynällä vaihtoehtoisia etikettejä, joissa esiintyy tunnistettavia julkisuuden henkilöitä. Toisella seinällä on junioreiden typografioita.



Seniorit puolestaan ovat tehneet hiilitutkielmia ihmisvartaloista malleinaan valokuvat.

He ovat askarrelleet myös esimerkiksi pienoismalleja pop up -myymälöistä.

Senioreiden käsialaa ovat myös kultakauden maalauksista tehdyt kuivapastellityöt.



keskiviikko 9. tammikuuta 2019

MUISTOJA SOTAVUOSILTA 7.1.-8.3.2019

Vuoden ensimmäinen näyttely Padasjoella Galleria Pikantissa on Muistoja sotavuosilta 1939-1945. Tämän vuoden marraskuun viimeisenä päivänä tulee täyteen 80 vuotta talvisodan alkamisesta. Pikantissa on esillä sodan kokeneiden miesten ja naistenkin muistoesineitä niin sota- kuin kotirintamaltakin. Esineet ovat yksityishenkilöiden omistuksessa.

Lasivitriineistä löytyy esimerkiksi lottajärjestön merkkejä, kirjeitä, ansiomerkkejä ja sotilaiden asemasotavaiheessa puusta veistämällä tekemiä puhdetöitä.
Gunnar Pohjanheimon vaimolleen Aunelle tekemä rasia sekä 
tyttärelleen Railille (synt. 1943) tekemä pankki ja Mikki Hiiri -rasia.
Ikkunapenkillä on kaasunaamari ja henkarissa luutnantin takki. Seinälle on ripustettu myös karttoja sittemmin luovutetusta Karjalasta.
Olennainen osa näyttelyä ovat sodanaikaiset ja sotahistoriaa käsittelevät kirjat ja lehdet. 
Helsingin Sanomat 27.11.1939, etusivu
Helsingin Sanomat 27.11.1939, etusivu
Esillä ovat esimerkiksi presidentti Kyösti Kallion ja puolustusvoimain ylipäällikön marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin elämäkerrat.

Pikantissa on myös katsottavana Padasjoen Taideyhdistyksen varapuheenjohtajan Aulis Mäntysen lapsenlapsen, Olarin lukiolaisen Ella Kaidesojan opinnäytetyönään vuonna 2017 tekemä isoisänsä enon Johan Kongan tarina videoteoksena, jonka otsikko on ”Minun sukuni sodassa”. Valkokankaan alla on myös Johan Kongan tekemä puinen arkku.

Venäläisen sotavangin piirtämä kuva Saara Virolaisesta (os. Hokka)
Sodan puhkeamista pelättiin ja ennakoitiin Suomessa, sillä olimmehan yksi suurvaltapolitiikan pelinappuloista. Talvisota alkoi, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939.
Toinen maailmansota oli käynnistynyt Saksan hyökätessä Puolaan syyskuussa 1939, minkä seurauksena Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle. Sota eskaloitui maailmanlaajuiseksi.

Suomi ahtaalla

Talvisota päättyi 10.3.1940 välirauhan alkamiseen. Suomi oli ulkopoliittisesti ahtaassa raossa, sillä Neuvostoliitto valtasi kesäkuussa 1940 Baltian maat.
Toisaalla Saksa oli miehittänyt Norjan. Talvella 1940-1941 Suomi ja Saksa aloittivat neuvottelut saksalaisten sotilaallisesta avusta Suomelle.
Kesäkuussa 1941 alkoi jatkosota, joka päättyi syyskuussa 1944 aselepoon Neuvostoliiton kanssa. 15.9.1944 alkoi Lapin sota, jonka aikana Suomi karkoitti saksalaiset maasta. Rauha alkoi 27.4.1945.

Suomi säilytti itsenäisyytensä


Maamme maksoi itsenäisyydestään raskaan hinnan. Suomen talvi- ja jatkosodassa kaatui yhteensä noin 82 000 ja katosi noin 6000 ihmistä. Haavoittuneita oli reilut 200 000 henkilöä. Talvisodassa 64 lottaa kuoli ja 200 haavoittui. Lapin sodassa kaatui tai katosi noin 1000 ihmistä. Sotaleskiä oli noin 24 000. Orvoiksi jäi noin 50 000 lasta. Ruotsiin ja muihin pohjoismaihin vietiin sotalapsiksi 80 000.

Luovutetusta Karjalasta ja itärajan pinnasta evakuoitiin yli 500 000 ihmistä. Lapin sodan takia evakuoitiin yli 104 000 ihmistä, joista yli 56 000 Ruotsiin.
Suomi joutui maksamaan Neuvostoliitolle suuret sotakorvaukset. Ne suoritettiin pitkälle jalostettuina teollisuuden tuotteina, mikä auttoikin Suomen tuotannon vahvaan nousuun.

tiistai 13. marraskuuta 2018

PADASJOEN TAIDEYHDISTYKSEN JÄSENTEN YHTEISNÄYTTELY 12.11.2018 - 4.1.2019


Galleria Pikantin seinät ovat täyttyneet Padasjoen Taideyhdistyksen jäsenten taiteesta. Töitään ovat tuoneet 13 jäsentä eli Reinhard Boeck, Maria Damlin, Matti Hokka, Mervi Holm, Viikka Holm, Paula Mertsalmi, Marketta Mäntynen, Laila Paarvio, Elsa Pääkkönen, Anja Santalahti, Aili Silvennoinen, Raila Suomalainen ja Antero Taipale. Tauluja on yhteensä 44.

Viikka Holm, Harhautus, akryyli, öljypastelli
Taulujen aiheina ovat luonto, maisemat, eläimet ja ihmiset. Tekotapoina ovat esimerkiksi öljy-, akryyli-, akvarelli- ja pastellimaalaus, valokuvaus sekä sekatekniikka.

Ensi kertaa Pikantin näyttelyyn töitään ovat tuoneet Elsa Pääkkönen, Maria Damlin, Aili Silvennoinen ja Raila Suomalainen. Jokainen tuo mukanaan myös oman kädenjälkensä.
Aili Silvennoinen, Kirkkojoen silta, öljy

Tällä kertaa lintuja kuvaavia töitä on runsaasti. Padasjoen maisemaan kuuluvat naakkaparvet, joita voi katsella nyt myös tauluun ikuistettuina.
Elsa Pääkkönen, Naakat kirkon yllä, öljy
Esillä on myös neljän pikkutaulun sarja peipoista, käpytikasta ja punatulkusta.
Maria Damlin, Tippelill (4-osainen), vesiväri, akryyli

Vesi virtaa Kirkkojoen sillan alta yhdessä maalauksessa. Toisessa taulussa paistaa tavallista kookkaampi oranssinhehkuinen kuu talvisen tien yllä.
Raila Suomalainen, Kuu, öljy


Pikantista on tullut jälleen joulupuoti, sillä pukinkonttiin sopivat taideyhdistyksen jäsenten tuotteet ovat levittäytyneet myös salin puolelle. Esillä on runsaasti mattoja, kortteja, huiveja, lapasia, villasukkia, pannunalusia, taottuja metalliesineitä, mehiläisvahakynttilöitä ja paljon muuta.

sunnuntai 14. lokakuuta 2018

ELÄIMIÄ JA MAISEMIA LASTEN SILMIN 15.10.-9.11.2018

Padasjoella Galleria Pikantissa on vuorossa Padasjoen lasten taidenäyttely, joka koostuu Kullasvuoren koulun oppilaiden, Majavan ja Pikkumajavan päiväkotien lasten ja perhepäivähoidon lasten töistä.
Seinille on ripustettu maalauksia, piirustuksia ja askartelutöitä.
Lattialla on Pikkumajavan päiväkodin ikkuna- ja oviaukoilla varustettu ampiaistaideteos, jonka kylkiin lapset ovat maalanneet kuvia. Myös lasten lyhyitä kertomuksia ampiaisen elämänmenosta on kiinnitetty teokseen.

Majavan päiväkodista kotoisin on esimerkiksi esikoululaisten Oravien, Pandojen ja Laiskiaisten syksyinen taideteos.
Ekaluokkalaisten kädenjälkeä ovat ”Syyslehdet kirkkojoessa”. Syksyn lehdet ovat aiheena myös pienluokan oppilaiden värikkäissä vesivärikollaaseissa.

Tokaluokkalaiset ovat leikelleet kartongista käsieläimiä. Kolmasluokkalaisten maalaamat auringonkukat hehkuvat Pikantin tiskin takana.


Nelosluokan oppilaat ovat kuvanneet hämähäkinseittejä ja elokuisia viljapeltoja vesivärimaalauksissaan sekä maalaismaiseman perspektiiviä väriliitukollaaseissaan.
Viidesluokkalaiset ovat tehneet rypistämälleen voimapaperille ikivanhoja kalliomaalauksia.
Pikantin ikkunalla lentelevät kuudesluokkalaisten askartelemat sudenkorennot.
Näyttelyn työt pursuavat syksyn värejä.

tiistai 11. syyskuuta 2018

SAHANPURUT OSANA ENIGMAA 10.9.-12.10.2018


Galleria Pikantissa on alkanut aikaisemmin Espoossa asuneen, nykyisen padasjokelaisen Peter Damlinin retrospektiivinen ”Enigma”-taidenäyttely, joka koostuu 17 teoksesta. Aiheina ovat kasvit, ihmiset, maisemat ja avaruuden arvoitukset.

Enigma. 1999, sekatekniikka
Peter ja Maria-vaimo

Kaksintaistelu, 2008, akryyli (Peterin nyt jo aikuiset pojat.)


Peter Damlin suoritti Uusikaarlepyyn taidekoulussa kuvataiteilijan ammattitutkinnon AMK vuonna 1998 pääaineinaan maalaus ja kuvanveisto. Hän on pitänyt uransa varrella useita taidenäyttelyitä, ja on työskennellyt taideprojektien parissa, mm. Suomen korkein seinämaalaus Uusikaarlepyyn vesitornissa.
Peter Damlin suoritti tutkinnon aikuiskasvatustieteestä vuonna 2000 Åbo Akademissa. Sen jälkeen hän on työskennellyt pääasiassa taideopettajana eri kouluissa. Hän toimii Padasjoella Wellamo-opiston kuvataideopettajana.

Kuu (kolmiosainen), 1995, sekatekniikka

Puutarha, 2011, kollaasi



- Minusta on mukavaa jälleen tuoda töitäni esille, sillä aikaa omille näyttelyille opetuksen ja puutarhatöiden välillä on ollut vain vähän, mainitsee Peter Damlin.
- Teen taidetta eniten kokeellisilla sekatekniikoilla suurille pinnoille, mutta maalaan myös muotokuvia, hän jatkaa.
Sekatekniikkatöissään hän saattaa käyttää maalien lisäksi esimerkiksi sahanpuruja, mikä tuo töiden pintaan rakeisuutta. Upeana esimerkkinä tästä on näyttelylle nimensä antanut ”Enigma”-maalaus.
Pikantin pöydällä on katseltavana taiteilijan leikekirja ja muuta materiaalia uralta.

Peterin planeetta nro 8, 2004, sekatekniikka

Krypto, 2018, sekatekniikka
Osa lopputyöstä "Peters Planet" Uusikaarlepyyn Ammattikorkeakoulu 1998, styrox, muovi




keskiviikko 8. elokuuta 2018

ELOKUISIA ELÄMYKSIÄ 5.8.-7.9.2018


Padasjoella Galleria Pikantissa on alkanut Padasjoen Taideyhdistyksen jäsenten yhteisnäyttely, johon osallistuu 10 taiteilijaa tai taideharrastajaa eli Matti Hokka, Kati Jalli, Sirkka Kerttula, Ritva Koskinen, Paula Mertsalmi, Eeva Mäkelä, Marketta Mäntynen, Laila Paarvio, Eeva Salmensuu ja Antero Taipale. Töitä taidenäyttelyssä on 29 kappaletta.
Aiheina ovat maisemat, ihmiset ja eläimet. Seiniltä löytyy sekä realistisia että abstrakteja töitä. Kädenjälki voi olla herkkää, vahvaa tai kaikkea siltä väliltä.



Espanjan lämpöä kuvaa Eeva Salmensuun voimakas unikkomaalaus, jossa yksittäiset kukat ovat tyyliltään pelkistettyjä.
Eeva Salmensuu, Unikkomeri Espanjassa, öljy 

Ensimmäistä kertaa Pikantin ulkoseinälle on kiinnitetty taideteos. Marketta Mäntynen on maalannut kookkaaseen tauluunsa unenomaisesti leijailevia ihmisiä. Funkkistalon seinä toimii hyvin taulun taustana.
Marketta Mäntynen, Suomi, onnellisten maa, akryyli


Tamperelainen Eeva Mäkelä on maalannut akryylilla enkelin kuvan viistoon leikatun puupalan kylkeen. Hän on maalannut myös värikkään kolmen taulun sarjan, jonka kuva-aiheen hän on ottanut Frédéric Bazillen maalauksesta ”Näkymä Castelnaun kylään”.
Eeva Mäkelä, Sinimekkoinen enkeli, akryyli puulle

Kati Jalli, Mietiskelijä, rakukeramiikka, seinäruukku

Sirkka Kerttula, Outoja kuvia 3, akvarelli

Paula Mertsalmi, Kuivatut ruusut, akvarelli



Vaihtuvien näyttelyiden lisäksi Pikantissa on myös jatkuva yhdistyksen jäsenten käsitöiden myynti. Pikanttiin voi poiketa myös kahvin ja kotileivonnaisten ääreen.

keskiviikko 4. heinäkuuta 2018

HEINÄKUISIA KUVITELMIA


Padasjoella Galleria Pikantissa on alkanut Mervi Holmin, Viikka Holmin, Petri Holmin ja Liisa Holmin Kuvitelmia 4 -taidenäyttely (1.7.-3.8.2018), joka on jatkoa aikaisempiin samannimisiin näyttelyihin.

Tekotapoina ovat akryyli, akvarelli, tussi, lyijykynä ja guassi. Aiheina ovat eläimet, ihmiset, maisemat ja rakennetut miljööt. Jokaisella taiteilijalla on oma tyylinsä.


Espoolainen graafinen suunnittelija Liisa Holm kertoo tällä kertaa näyttelyssä olevien akryylitöidensä valmistuneen vuoden sisällä. Teemana viidessä työssä on rakennettu ympäristö. Näkymien pohjana ovat eletyt kokemukset ja näkymät matkoilta. Salaperäiset tunnelmat ja uninäkymät kätkeytyvät rakennusten taakse ja taustalle.

Liisa Holm, Gran Rey II, akryyli



Parissa työssä – ”Dream” ja ”Liliuokalani” – kuvastuu unimaailman salaperäisyys.


Liisan veli Petri Holm on tuonut näyttelyyn akryylimaalauksiaan. Seinillä on taiteilijan useille kustantamoille tekemiä kansikuvitusoriginaaleja, joissa kädenjälki on fotorealistisen tarkkaa.

Petri Holm, Kansikuvitusoriginaali " Don Camillo", Wsoy 1988, akryyli



Esimerkiksi muotokuvat ja hiekkarannan simpukat ovat yksityiskohtineen vaikuttavia.


Petri Holm, Kareliaana, akryyli



Nuori taiteilija Viikka Holm on maalannut fantasiatyylisiä eläinhahmoja. Esimerkiksi hänen tekemänsä keltaoranssi ”Särö” luo jännittävän vaikutelman monelle pörröisiin kissoihin tottuneelle. Hänen akryyli-, tussi- ja mustetöissään näkyy niin tarkkuus kuin luova mielikuvitus.

Viikka Holm, Särö, akryyli



Taidekoulutuksensa ja omien tekniikoidensa lisäksi Viikka Holm on saanut hyviä vaikutteita vanhemmiltaan Merviltä ja Petriltä taiteen tekemiseen.

Viikka Holm, Tyven, akryyli


Mervi Holmilta on Pikantin näyttelyssä monia lintuaiheisia akryylitauluja, kuten ”Korppi” ja ”Golden Eagle, Kotka”. 

Mervi Holm, Pieni viestinviejä, akryyli



Hänen kädenjälkeään ovat myös herkät lyijykynäpiirrokset.



Vuosien mittaan hän on usein tehnyt myös art deco -tyylisiä tauluja, joista tällä kertaa on mukana ”Toscanan aurinko”.


Mervi Holm, Toscanan aurinko, akryyli


Kuvitelmia katsellessasi voit itsekin saada inspiraation taiteen tekemiseen.