PADASJOEN TAIDEYHDISTYKSEN JÄSENTEN YHTEISNÄYTTELY

Galleria Pikantissa on alkanut Padasjoen Taideyhdistyksen jäsenten yhteisnäyttely 5.8.-12.9.2025. Näyttelyyn osallistuu 12 taiteilijaa eli Mervi Holm, Siiri Koponen, Kikka Kainu-Lehto, Jukka Koskela nimimerkillä Jude K, Raimo Kuitunen, Joanna Lundahl, Marketta Mäntynen, Laila Paarvio, Eeva Salmensuu, Antero Taipale, Thomas Wikström ja Katariina Virtanen. Tauluja on yhteensä 35.

Aiheina ovat esimerkiksi luonto, maisemat ja asetelmat. Esillä on myös abstrakteja kuvia.

Tekotapoina on öljy-, akryyli-, akvarelli-, guassi- ja pastellimaalaus, epoksi- ja sekatekniikka, valokuvaus, videointi ja veistäminen. 

Kikka Kainu-Lehto akvarelleillaan ottaa kantaa puhtaan luontoympäristön puolesta .

Kikka Kainu-Lehto,  Haluan nauttia puhtaasta luonnosta, Haluan hengittää puhdasta ilmaa, akvarelli

Klassinen taiteilija Thomas Wikström on tuonut Pikanttiin vanhoja aikoja kuvaavia öljyväri- ja akvarellitöitä.

Thomas Wikström, Tervetuloa, öljy

Siiri Koposen käsialaa ovat raikkaan siniset guassi- ja pastellimaalaukset.

Siiri Koponen, Unikuva II, guassi ja pehmeä pastelli

Raimo Kuitunen on vanginnut kamerallaan kesäisiä maisemia vesillä.

Raimo Kuitunen, Härkälintuja Nerosjärvellä, Saattue, valokuva

Ensimmäistä kertaa taideyhdistyksen näyttelyyn osallistuu Katariina Virtanen kolmella värikkäällä epoksityöllä.

Katariina Virtanen, Sunrise, epoksi

Mervi Holm siveltimestä on lähtöisin akryylimaalauksia, kuten voimakkaan punasävyinen Tulitanssi. Hän on tuonut myös muutamia jo 1990-luvulla maalaamiaan tauluja.

Mervi Holm, Sipulisommitelma, akryyli

Seinällä on myös mäntypuinen reliefi, jonka on veistänyt erilaisilla työkaluilla ja viimeistellyt kalkkimaalilla Jukka Koskela nimimerkkinään Jude K. 

Jude K, Jatkua, mäntyreliefi, kalkkimaali

- Mieluummin ihana kuin täydellinen, sillä ihana antaa jatkua, ilmaisee taiteilija ajatuksiaan teoksesta.

Joanna Lundahl on tuonut puolestaan lyhyen videoteoksen, joka on koottu sarjasta valokuvia sekä muotilehden kansikuvia mukailevat valokuvajulisteet. Töiden innoittajana on toiminut naisten oikeudet ja tasa-arvoisuus kehittyvissä maissa.

Pikantin monipuolisessa näyttelyssä jokainen asiakas voi löytää mieluista katsottavaa. 

Tervetuloa näyttelyyni “Mielen kuvitelmia” 17.6-1.8.2025

Olen Mira Koskela, syntyjäni Padasjoelta ja asun nykyisin Heinolassa. Minulla on koko elämäni ollut Padasjoelle monessakin mielessä vahva yhteys, vaikka muutimmekin täältä pois ollessani pieni.

Taiteilijaksi en osaa itseäni kutsua, vaan ajattelen ennemminkin että harrastan intohimoisesti kaikkea luovaa toimintaa. Taulujen ja piirustusten ohella olen mm. piirtänyt kotimme eteisen täyteen sekä maalannut yhden vaatekaapin ovet kuvaamaan ikkunaa toiseen maailmaan. Myös kenkiin olen maalannut. Koen, että luovuuden ei tarvitse rajoittua pelkästään kynään ja paperiin tai siveltimeen ja kankaaseen, vaan etsin ja näen kaiken aikaa uusia mahdollisuuksia toteuttaa itseäni ja tuoda omaa päänsisäistä maailmaani esille.

 

Olen aiemmin pitänyt näyttelyitä vuonna 2023 Heinolassa ja Padasjoella, ja tämä on nyt kolmas näyttelyni.

 

Kun minua pyydettiin pitämään näyttelyä tälle kesälle, jouduin hetken harkitsemaan, löytyykö minulta tarpeeksi töitä, jotta saan näyttelyn kasaan. En ollut hetkeen maalannut tauluja, koska luovuus tuntui piileskelevän jossakin kivenkolossa. Ajattelin kuitenkin että saisin varmasti luovuuteni taas houkuteltua esille kunhan vain lähtisin kokeilemaan. Eikä kestänyt kauaakaan, kun tauluja alkoi taas syntyä! Kaikki näyttelyn taulut ovat maalattu tänä keväänä eli ovat ihan uusia, samoin kuin muutama piirustuskin. 

Olet ehkä huomannut, että tauluillani ei ole nimiä. Näen mielessäni kuvan, jonka haluan piirtää tai maalata riippuen millaisen lopputuloksen haluan ja mikä välittäisi parhaiten sen tunnelman tai ajatuksen, mikä minulla työstä on, mutta koskaan työt eivät saa nimeä. Nyt olen halunnut antaa katsojille täydet vapaudet kokea taulut juuri sillä tavalla kuin he näkevät ja tuntevat enkä halua rajata kenenkään kokemuksia. Koska se mitä minä taulussa näen, voi katsojan silmissä olla aivan jotain muuta. Taulu voi herättää katsojassa aivan päinvastaisia tunteita kuin se on minussa herättänyt. Olen erittäin otettu, jos jokin töistäni puhuttelee Sinua jollakin tavalla ja herättää jotain ajatuksia tai tuntemuksia. Sitä mielestäni taide parhaimmillaan on - herättää mielikuvitusta, tarjoaa keskustelua sekä uusia tarinoita. 

Olen itse paikalla näyttelyssä tietenkin avajaispäivänä tiistaina 17.06.2025 klo 10-15:30 sekä sahtimarkkinapäivänä lauantaina 05.07.2025 klo 08-16. Tulen paikalle myös lauantaina 19.07.2025 klo 10-15:30. Juttelen mielelläni kanssasi ja jaan tarinoita taulujen synnystä sekä prosesseista niiden takana! 

Tervetuloa ihmettelemään! 

ZIA - Zentangle Inspired Art (suomeksi Zentanglen inspiroima taide) 

Piirustuksista halusin tuoda esille myös omana kokoelmanaan ZIA-suuntausta esittävät työt. Nämä ovat hieman erikoisempia eikä tietääkseni vastaavia on paljoakaan näyttelyissä nähty. Zentangle® on aivan oma piirustusmenetelmä, jossa ideana on hetkeen keskittyminen eikä lopputulosta suunnitella etukäteen vaan kynä saa tehdä tehtävänsä. Moni kokee menetelmän rentouttavana ja stressiä lievittävänä. 

Zentanglessa yleensä toistetaan monesti mustavalkoisena tai harmaasävyisenä yhtä tai muutamaa kuviota pienelle piirrettävälle alalle, jolloin yksinkertaisesta kuviosta tai kuvioista muodostuu monimutkaisen näköinen kokonaisuus. 

ZIA, eli Zentangle Inspired Art (suomeksi Zentanglen inspiroima taide) hyödyntää Zentanglen perusmenetelmää yksinkertaisista kuvioista, mutta siinä yhdistellään lukemattomia eri kuvioita ja värejä luoden vieläkin monimutkaisempia kokonaisuuksia. ZIA voi myös olla esittävää taidetta, kuten vaikkapa pääkallon muotoon tehtynä. 

Näyttelyssä paikalla 28 on kollaasi, josta näkyy kuinka ZIA-työt omalla kohdallani ovat syntyneet. Ehdoton lempivaiheeni tulee viimeisenä, jolloin piirustus saa kaikki yksityiskohdat ja herää henkiin. Ero edelliseen on aivan huikea!

RUUSUJA JA MAISEMIA 6.5.-13.6.2025

Padasjoella Galleria Pikantissa on avautunut tamperelaisen, padasjokelaissyntyisen Eeva Kaarina Mäkelän Ruusuja ja maisemia -taidenäyttely, joka koostuu 31 maalauksesta. Esillä on myös hänen käsitöitään.

Hän on kirjoittanut Padasjoen lukiosta ylioppilaaksi vuonna 1982. Hän on valmistunut arkkitehdiksi Tampereen Teknillisestä Korkeakoulusta vuonna 1993.

Kuvataidetta hän on opiskellut kansalais- ja työväenopistoissa sekä Taideyhdistys Elon kursseilla Tampereella.

Kuningas, akryyli kankaalle

Piirtäminen ja kuvataide laajemminkin on ollut hänelle rakas harrastus lapsuudesta lähtien. Hän on tehnyt myös freelancer-kuvitustöitä. Pikantissa on esillä myös kansioita, jotka sisältävät piirroksia ja esimerkiksi lehtileikkeitä hänen kuvituksistaan.

Piirroksia

Hedelmäpuu, sekatekniikka ja akryyli kankaalle

Minä pärjään, kuivapastelli ja sekatekniikka paperille

Eeva Kaarina Mäkelä kuuluu Padasjoen Taideyhdistykseen, Taideyhdistys Eloon, Tampereen Taide- ja Käsityöyhdistys Interiin sekä Kristilliseen Taideseuraan. Perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi aikuista lasta.

Kesäpäivä, akryyli ja öljy kangaspahvipohjalle

Pohjoinen maisema, akryyli ja öljy kankaalle

- Olen aina pitänyt piirtämisestä, kertoo taiteilija. Olen vahvemmin piirtäjä kuin maalari, siksi kuvitustyöt ovat olleet minulle mieleisiä. Tekniikkana olen käyttänyt enimmäkseen lyijykynää + akvarellia tai lyijykynäpiirroksesta otetun tulosteen päälle tussipiirrosta. Olen saattanut myös muokata skannattuja piirroksia kuvankäsittelyohjelmalla. Kuvataiteessa yleisesti ottaen teen useimmiten esittäviä kuvia/maalauksia, joiden aihe on myönteinen. En halua taiteellani aiheuttaa ahdistusta. Pyrin kuitenkin välttämään tylsää lopputulosta. Uusia tekniikoita on kiva kokeilla, kuvailee Eeva Kaarina Mäkelä.

WELLAMO-OPISTON OPISKELIJATÖIDEN KEVÄTNÄYTTELY 15.4.-2.5.2025

Padasjoen Galleria Pikantissa on alkanut vuosittainen Wellamo-opiston eri harrastusryhmien opiskelijatöiden kevätnäyttely. Ryhmät kokoontuvat opettajiensa johdolla syys- ja kevätlukukaudella kerran viikossa Padasjoen Opistotalolla Kullasvuoressa.

Esillä on kankaankutojien tekemiä liinoja, mattoja ja kuvakudoksia. 

Yhdellä seinällä ja lasivitriinissä on pitsinnyplääjien töitä.

Vastakkaisella seinällä on myös esimerkiksi käsinkudottu Virtain kansallispuvun hame.

Ikkunapenkillä puolestaan on esimerkiksi entisöijien tarkalla kädellä käsittelemiä vanhoja leluja. 

Esillä on myös ketjuvyö, johon on kiinnitetty kirpputorilta ostettuja taivutettuja koristeellisia lusikoita.

Ikkunalla päivänvalossa on myös tiffany- ja sulatuslasiryhmän tekemiä värikkäitä töitä.

Galleria Pikantti, Keskustie 16, Padasjoki

ti-pe 10-15.30, la 10-14

Suljettu 18.4. ja 1.5.

YLÄKOULUN JA LUKION KEVÄTNÄYTTELY (1.-11.4.2025)

Galleria Pikantissa on alkanut Padasjoen yläkoulun ja lukion oppilaiden kuvaamataidon töiden kevätnäyttely. Opettajana toimii Vesa Koskinen.

Esillä on piirroksia, maalauksia, valokuvia ja askartelutöitä.

Luovuus kukoistaa nuorten kädenjäljessä. Esimerkiksi ”Tunnettu maalaus osana mainoskuvaa” on aiheena eräässä lukiolaisten sekatekniikkatehtävässä.

Heidän siveltimestään ovat myös esimerkiksi ”Yksi kuva – kaksi tulkintaa” -otsikon mukaiset maalaukset.

Lukiolaiset ovat tehneet myös nykytaidetta. Arkinen esine, kuten munakenno tai sanomalehtipaperi voi muuttua taiteeksi. 

7. luokan oppilaat ovat valmistaneet ja maalanneet omaperäisiä kipsinaamioita.

He ovat myös maalanneet akryylilla vaikuttavia sinivalkoisia talvimaisemia. 

8. luokan oppilaat ovat ottaneet mustavalkoisia valokuvia, joissa näkyy valon ja varjon leikki. He ovat myös rakennelleet kipsistä, styroxista ja paperista siltoja. 

He ovat maalanneet myös öljypastelleilla värikkäitä graffitteja. Pöydällä on myös heidän spray-maalauksiaan.

Ajankohtainen tai kantaaottava, piirros/maalaus, sekatekniikka, juniorit

AUTONOMIAN AIKA 1809-1917, SERKUSTEN SOTA (7.1.-28.3.2025)

Galleria Pikantin ”Autonomian aika 1809-1917, serkusten sota” -näyttely (7.1.-28.3.2025) on jatkoa historiallisiin aiheisiin. Nyt mennään ajassa jälleen taaksepäin. 

Esillä on kuvia kuningatar Victorian ja puolisonsa Albertin jälkeläisten monimutkaisten sukulaisuussuhteiden verkostosta Euroopan kuningashuoneissa autonomian aikana. Ensimmäisessä maailmansodassa Englannin kuningas George V ja serkkunsa Venäjän keisari Nikolai II olivat ympärysvaltojen hallitsijoita. Heidän serkkunsa Saksan keisari Vilhelm II oli sodan vastakkaisella eli keskusvaltojen puolella.

Esillä on tietoa ensimmäisen maailmansodan aikaisten ja nykyistenkin kruunupäiden sukulaisuudesta kuningatar Victoriaan.

Pikantin näyttelyssä voi katsella Suomen Suuriruhtinaskunnan vaiheita alkaen Suomen sodan jälkeisen Haminan rauhan ajoista vuodesta 1809 aina itsenäisen Suomen syntyaikoihin asti erilaisten tekstien, painotuotteiden ja valokuvien avulla. 

Näytteilleasettajia on yhteensä kuusi. Näyttelyn järjestäjänä toimiva Tero Paarvio on laittanut esille runsaasti aikakauden kirjoja, lehtiä ja muita julkaisuja. 

Esillä on esimerkiksi alkuperäinen kultakauden taiteilija Niina Ahlstedtin käsinkirjoittama muistikirja, joka on vuodelta 1880. 

Pikantin pöydällä on myös Pro Finlandia -kirja eli suuri kulttuuriadressi, joka koostuu allekirjoitetuista vetoomuksista kahdestatoista Euroopan maasta. 

Pro Finlandia -adressin sivu

Allekirjoittajina oli esimerkiksi yliopistoväkeä, kirjailijoita, kuvataiteilijoita ja säveltäjiä. Adressi oli seurauksena Venäjän keisarin Nikolai II:n antamasta helmikuun manifestista vuodelta 1899, mutta keisari ei ottanut sitä vastaan. Oli alkanut ensimmäinen sortokausi ja yleisesti sortovuodet. Venäläistämispyrkimykset synnyttivät Suomessa puolestaan itsenäistymispyrkimyksiä.

Laila Paarvio on tuonut näyttelyyn sukunsa Amerikkaan siirtolaisiksi lähteneiden jäsenten perheväelleen Suomeen lähettämiä potretteja. Hänen isoisänsä äidin sisarussarjasta yhdeksän ja isoisänsä isän viisi jäsentä muutti Amerikkaan. 

Mauri Pilt on tuonut  isoisänsä sotalehtiä ja isoisänsä Topias Kilven (1888-1972) sotalehtiä ja papereita. Auttoislainen Kilpi oli Padasjoella ja laajemminkin tunnettu perimätiedon kerääjä. Seinällä kehyksissä on esimerkiksi Kilven jäämistöstä toimituskirja eli Kylmälän torpan tulokatselmus11.5.1915. Esillä on myös Auttoisten kansakoulun päiväkirja syyskuulta 1900 syyskuuhun 1902. 

Aukeama Auttoisten kansakoulun päiväkirjasta

Muiden oppiaineiden joukossa oli myös Sakari Topeliuksen Maamme kirja, jota Suomen kouluissa luettiin 80 vuoden ajan. Kirjasta tehtiin vuosikymmenien varrella uusia muokattuja painoksia.

Oikealla on padasjokelaisen Taina Ylämattilan isovanhempien hääkuva.