MARKETTA MÄNTYSEN RETROSPEKTIIVINEN TAIDENÄYTTELY

Padasjoella Galleria Pikantissa on heinäkuussa (30.6.-31.7.2026) esillä neroskulmalaisen Marketta Mäntysen retrospektiivinen taidenäyttely.

Hänellä on pitkä ja monipuolinen historia taiteen teossa.

Marketta ja Aulis Mäntynen

Seinillä on taiteilijan vahvoja akryyliväreillä maalaamia tauluja. Hän käyttää taidokkaasti vastavärejä. Aiheina ovat ihmiset, eläimet ja maisemat. Esimerkiksi värikylläisissä maisematauluissa siveltimen vedot korostavat valon ja varjon vaihteluja.

Esillä on myös kookkaita valokuvia valloittavista ympäristötaideteoksista.

Uskomattoman korkealle kohosivat Tikapuut taivaaseen -teoksen askelmat. Kaiken kaikkiaan teosten rakentaminen on vaatinut taitojen lisäksi myös ketteryyttä ja voimaa.

Pulloportti ja Tikapuut taivaaseen

Pikantin ulkoseinällä päädyssä on akryylimaalaus nimeltään Jenni ja Sauli Suomen muotoisen pilven alla.

Yhdellä seinällä on tummalla pohjalla menneiltä vuosikymmeniltä hiili- ja lyijykynäpiirroksia, joista moni kuvaa Marketan omia perheenjäseniä.

Hiili- ja lyijykynäpiirroksia

Marketta Mäntynen on syntynyt vuonna 1940 Rantasalmella. Hän jäi eläkkeelle IT-alan työstä. Hän meni nuorena naimisiin, minkä takia matemaattiset opiskelut jäivät vähän kesken (LuK). Hän toimi pitkän jakson kotiäitinä Nurmijärvellä Rajamäellä.

Myöhemmin hän jatkoi opiskelua uuden ainevalinnan myötä atk-suunnittelijaksi.

Perhe

Ensimmäisestä avioliitosta hänellä on kolme lasta sekä neljä lastenlasta. Toisesta avioliitosta hänellä on neljä ”bonuslasta” sekä kuusi lastenlasta. Puoliso on Aulis Mäntynen.

Marketta ja Aulis muuttivat eläkkeelle jäätyään Espoosta Padasjoelle. Taakse jäivät molemmilla työskentely IT-alalla Helsingissä.

Kuiva koivu, akryyli

Harrastukset

- Keskikoulussa Lahden Yhteiskoulussa olin hirveän innostunut algebrasta ja geometriasta. Lukion aikana odotin taas innolla kuvaamataidon tuntia, muistelee Marketta Mäntynen

Hevoset kaksin ja kolmas, akryyli

- Rajamäellä aloin käydä taidekerhossa. Perheenjäsenet olivat malleina, sillä tykkäsin piirtää hiilellä ihmisiä. Tuttavat pyysivät muotokuvia lapsistaan. Taidekursseja kävin paljon, Helsingissä, Ruovedellä, Kankaanpäässä, Lepsämässä, Klaukkalassa ja Saarenmaalla. Vasta eläkkeelle jäätyäni oli mahdollisuus ryhtyä taiteilijaksi, sillä sitä varten oli oma huone, jatkaa Marketta Mäntynen.

Karhut suolammella, akryyli

- Isäni veli oli kuvanveistäjä. Ehkä siksi aloin tehdä ympäristötaidetta omalle pihalle, pohtii taiteilija. Täältä vanhasta maalaistalosta on löytynyt materiaalia pienimuotoisiin teoksiini. Aitasta tehtiin näyttelygalleria tauluille. Ensimmäinen oma kesänäyttely oli vuonna 2007.

Ilveksen pennut, akryyli

- Olen Padasjoen Taideyhdistyksen ja Suomen Taiteilijoiden jäsen. Osallistun molempien yhteisnäyttelyihin. Lisäksi olen pitänyt näyttelyjä myös monissa kirjastoissa. Ensimmäinen oli Rajamäen kirjastossa 1980, kertoo Marketta Mäntynen.

Nettisivuiltani on katsottavissa kaikki taulut, ympäristötaidetyöt ja näyttelyt: www.mmtaide.fi

SAVEN TAIKAA -keramiikkanäyttely 2.-26.6.2026

Galleria Pikantissa on alkanut savitöiden näyttely, joka koostuu ammattilaisten ja harrastajien taidonnäytteistä.

Esillä on lukuisa joukko erilaisilla muotoilutekniikoilla valmistettuja töitä. Laattojen ja astioiden lisäksi erilaisia uniikkeja saviveistoksia, joista osa on seinälle ripustettuja reliefejä.

Näyttelyssä on runsaasti savitaidetta rymättyläläiseltä Minna Komulaiselta (FM ja keramiikka-alan artesaani), jonka kotipaikka on lapsuudessa ja nuoruudessa ollut Padasjoki.

Minna Komulainen, MatchaMorris  -kulho, dreijattu posliinisavi, lasitteita, 2026

Paikkansa Pikantissa ovat löytäneet esimerkiksi turkulaisen keraamikon Tilla Hietasen astiat. Keramiikassa häntä kiehtoo erityisesti dreijaus ja myös eläinaiheet ovat lähellä hänen sydäntään. Häntä inspiroi erilaiset savet ja niiden sekoitukset.

Tilla Hietanen, puu-uunissa poltetut teekannu ja kupit

Hyllyiltä löytyy myös esimerkiksi useita töitä lammilaiselta posliinimaalaustaiteilija Tuula Parviaiselta.

Tuula Parviainen, Vihreä pikku vaasi, posliinimaalaus

Esillä on myös muun muassa nurmijärveläisen Paula Vainion humoristisia saviveistoksia.

Paula Vainio,  Lyhty

Minna Komulainen (FM, keramiikka-alan artesaani)

s. 1968 Pihtipudas

Minna Komulainen

t:mi Terraviiva

www.terraviiva.fi

IG: terraviiva

facebook: terraviiva

s-posti: minna.komulainen@terraviiva.fi

p. 050-34 20 890

Minna Komulainen, korkeanpolton kivitavara, rakupoltto, 2002

Olen Pihtiputaalla syntynyt, Padasjoella lapsuuteni viettänyt ja kouluni käynyt, nykyisin Rymättylässä Turun saaristossa asuva ja työskentelevä keraamikko. Olen toiminut täysipäiväisenä keraamikkona ensi vuonna 20 vuoden ajan toiminimelläni Terraviiva.

Minna Komulainen, Teemalja-taulut, korkeapolttoinen kivitavarasavi, lasitteita, 2024

Terraviivan päätuote on kaikki nämä vuodet ollut laatta.

Turun vuosina (2007-2020 asti) Terraviiva antoi laatalle uuden elämän lasinalusina, pannunalusina ja tauluina. Etenkin turkulaiskodeissa ei ole harvinaista törmätä laattoihin keittiöissä ja kylpyhuoneissa. Kokonaisiakin keittiön ja kylpyhuoneen laatoituksia on tehty useita ja löytyypä niitä myös ravintolan baaritiskistä Turussa. Vuosien mittaan olen tehnyt myös astioita lukuisiin kahviloihin ja ravintoloihin. Taidenäyttelyihin olen ehtinyt osallistua hyvin harvoin, ja on hienoa tuoda näitä alkuvuosien töitä juuri kotikylääni Padasjoelle.

Terraviivan jälleenmyynti on keskittynyt Turun keskustassa sijaitsevaan Ecolocal Marketiin ja Ruissalossa kesäisin toimivaan Butik Blinkkaan. Lisäksi jälleenmyyntiä on ollut jo yli 10 vuoden ajan Japanin Sendaissa (www.terraviiva.jp). Myös verkkomyynti tapahtuu nykyisin Ecolocal Marketin kautta. www.ecolocalmarket.fi

Laattojen valmistusprosessista

Laattoja

Terraviivan laatat valmistetaan täysin käsityönä yksitellen aloittaen 10 kilon savipaketin leikkaamisesta pienempiin osiin.

Sadan kappaleen tekemiseen menee 20 kiloa savea ja n. 2 kokonaista työpäivää kaikkine työvaiheineen.

Varsinaisen laatan teko tapahtuu kaulimalla. Kaulitun saven pintaan painetaan pitsiliinoja tai tekstejä kirjapainon vanhoilla kirjasimilla. Kukat ja ihmiset piirretään piikillä suoraan kosteaan tai ”nahkakuivaan” saveen. Raakapolton jälkeen pintaan laitetaan lasitetta, joka pyyhitään pois. Lasitetta jää laatan pintaan piirrettyihin kuvioihin. Lämpötila nousee raakapoltossa 950 asteeseen ja lasituspoltossa 1230 asteeseen.

Koko polttotapahtuma kestää n. 36 tuntia jäähtymisineen.

VERNALES IN OMNIBUS, KEVÄT KAIKKIALLA 5.-29.5.2026

Galleria Pikantissa on alkanut toiminta- eli roiskemaalauksen näyttely 5.-29.5.2026.

Suurimman osan kookkaista akryylitauluista seinillä on maalannut tuntematon tekijä. Työt kuuluvat teossarjaan Roiske.

Kaksi yhteistä toimintamaalausta ovat tehneet nimimerkit Jude K ja Lady H. 

Jude K on tehnyt myös sekatekniikalla teossarjan, jonka nimi on Muuttuma.

Toimintamaalaus eli roiskemaalaus (action painting) on maalaustaiteen abstraktin ekspressionismin alasuuntaus. Se syntyi 1950 Yhdysvalloissa. Sitä vastaavat eurooppalaiset suuntaukset tasismi ja informalismi.

Roiskemaalauksen monimutkaisen kauneuden ymmärtäminen rikastuttaa arvostustasi tätä dynaamista ja mullistavaa taidemuotoa kohtaan.

Jude K, sekatekniikka

Roiskemaalaus haastaa ja määrittelee uudelleen, mitä taide voi olla, hämärtämällä muodon ja muodottomuuden, kaaoksen ja kontrollin välisiä rajoja. Se on elävä muistutus siitä, että taide ei rajoitu havaittaviin muotoihin tai tunnistettaviin esineisiin, vaan se löytyy kankaalle siroteltujen värien spontaaniudesta ja tunteesta.

Tuntematon, lfmf, akryyli

Abstrakti ekspressionismi syntyi 1940-luvulla ja siitä tuli merkittävä voima taidemaailmassa. Se oli suora vastaus toisen maailmansodan aiheuttamaan traumaan ja yhteiskunnalliseen mullistukseen. Taiteilijat pyrkivät kuvaamaan alitajuntaa ja tunteita todellisuuden sijaan. Roiskemaalauksesta tuli tämän liikkeen tunnusmerkki, joka ilmensi spontaanisuutta ja perinteisten taidesääntöjen hylkäämistä.

Tuntematon, rht, akryyli

Roiskemaalaus uhmaa perinteisiä taiteellisia hierarkioita ja kyseenalaistaa edelleen katsojien ymmärrystä taiteellisesta arvosta.

Jude K ja Lady H, Värimeri, akryyli

Roiskemaalaus on vaikuttanut useisiin taidemuotoihin ja -medioihin, kuten muotiin , muotoiluun ja digitaaliseen taiteeseen. Suunnittelijat ovat sisällyttäneet roiskemaalaustekniikoita vaatemallistoihin, kodin sisustukseen ja graafiseen suunnitteluun, mikä on säilyttänyt tämän tekniikan kulttuurisen merkityksen.

Tuntematon, iia, akryyli

Suomessa on 1700-1800 -luvulla maalattu seiniä roiskemaalauksella, esimerkiksi Törnävän kartano.

Tunnetun yhdysvaltalaisen roiskemaalarin Jackson Pollockin (1912-1956) teoksista kaksi merkittävää maalausta on esitetty Suomessa.

Tammikuussa 1954 Helsingin Taidehallissa olleessa amerikkalaisen taiteen näyttelyssä olivat mukana She-Wolf (Naarassusi), 1946 ja suuri abstrakti action-maalaus No. 6, 1952, joka myöhemmin tuli kuuluisaksi myös nimellä Convergence.

Unohdettu naistaiteilija, ukrainalaissyntyinen, yhdysvaltalainen Janet Sobel (1893-1968) oli roiskemaalaustekniikan edelläkävijä, joka teki toimintamaalausta ennen Pollockia.

Pollock kävi Janet Sobelin näyttelyssäkin, ennen kuin itse aloitti toimintamaalauksen tekemisen. Janet Sobel ei kuitenkaan saanut arvostusta niin kuin Pollock. Syynä oli todennäköisesti naissukupuoli.

Jude K, sekatekniikka

Galleria Pikantin seinillä kookkaat nykyajan roiskemaalaukset antavat katsojalle mahdollisuuden mielikuvituksen lentoon. Taulut voivat inspiroida katsojaa tekemään itsekin kokeiluja taiteen saralla.

Myös Muuttuma-sarjan sekatekniikkatyöt näyttävät, kuinka monella tavalla ja materiaaleilla taidetta voi luoda.

Hetki, joka ei odota, että olen valmis, 

kun palat loksahtelevat pois paikoiltaan. 

Elämä on muuttumassa, 

muuttuma on minussa.

Jude K

WELLAMO-OPISTON OPISKELIJATÖIDEN TAITO- JA TAIDEAINEIDEN KEVÄTNÄYTTELY 14.-30.4. 2026

Galleria Pikantissa on alkanut Wellamo-opiston padasjokelaisten opiskelijatöiden kevätnäyttely. Harrastusryhmät kokoontuvat opettajiensa johdolla Padasjoen Opistotalolla Kullasvuoressa kerran viikossa syys- ja kevätlukukaudella.

Kankaankutojat ovat ripustaneet Pikantin seinille ja pöydille erilaisia huiveja, mattoja, peittoja ja poppanoita.

Esillä on myös kansallispukukurssin osallistujien tekemiä hameita. Vitriinin päällä on Leppävirran tykkimyssy mallinuken päässä.

Pitsinnyplääjät ovat asetelleet töitään seinälle ja lasivitriiniin. Pitsit ovat taipuneet myös herkiksi ruusuiksi.

Salin vastakkaisen puolen on valloittanut Visapuiston väki piirroksillaan ja maalauksillaan.

Tiskin takana on myös erään padasjokelaisen osallistujan öljyvärimaalauksia, jotka hän on tehnyt Lahdessa Wellamo-opiston kurssilla.

YLÄKOULUN JA LUKION KEVÄTNÄYTTELY 17.3.-10.4.2026

Padasjoella Galleria Pikantissa on alkanut yläkoulun ja lukion kevätnäyttely. Nuoret ovat toteuttaneet työnsä kuvaamataidon opettaja Vesa Koskisen johdolla. Käytössä on ollut erilaisia tekniikoita, kuten esimerkiksi maalaamista, askartelua, kipsistä muotoilua ja näiden tekotapojen yhdistelemistä.

7. luokan oppilaiden kolmiulotteisen askartelun aiheena on ollut ”Koppi koiralle”. He ovat tehneet myös värikkäitä pointillistisia akryylimaalauksia.

Seinälle on ripustettu 8. luokan oppilaiden maalaamia tyyliteltyjä silmäpareja, joiden aiheena on ”Manga”. Vieressä on heidän lyijykynällä hahmottelemia ”Silta”-piirustuksia.

Vesi vyöryy voimalla oppilaiden ”Oma tulkinta Suuri aalto”-maalauksissa. Inspiraation lähteenä on japanilainen taiteilija Hokusai.

Esillä on myös esimerkiksi kahdeksasluokkalaisten spraymaalauksia, tilamallinnuksia sekä raapetekniikkapiirroksia.

Pöydällä seisoo 9. luokan oppilaiden kolmiulotteisia metalliverkosta tekemiä eläinhahmoja.

Juniorit ovat tehneet puolestaan akvarelli- ja puuväreillä kubistisia eläimiä.

Seinällä on myös juniorin tekemä useasta osasta koostuva akryylimaalaus, joka kuvaa Liisaa ihmemaassa.

Muutenkin lukiolaiset ovat maalanneet, piirtäneet ja muovanneet paljon erilaisia töitä.

Eräänä aiheena on esimerkiksi ”Elokuvan innoittamana”, jonka tuloksena joku oppilas on maalannut akryylillä kuvan vuoden 1978 supertähdistä, kun taas toinen on muovannut vaikuttavan hirviöliskon.

Seinällä on myös sarjakuvia otsikkonaan ”Ajankohtainen uutinen”.

Lukiolaiset ovat valmistaneet myös liikenneympyrätaideteoksia, joissa he ovat käyttäneet kipsiä ja akryylia.

Esillä on tilamallinnuksia myös erilaisista huoneista. Muutamat oppilaat ovat piirtäneet mustalle kartongille valkoisella puuvärillä kasvoja.

Kaiken kaikkiaan näyttelyssä on jokaiselle katsojalle jotakin kiinnostavaa.

PADASJOEN TAIDEYHDISTYKSEN JÄSENTEN YHTEISNÄYTTELY

Galleria Pikantissa on alkanut Padasjoen Taideyhdistyksen jäsenten yhteisnäyttely (18.11.2025-13.3.2026). Näyttelyyn osallistuu 13 jäsentä eli Mervi Holm, Siiri Koponen, Jukka Koskela (nimimerkillä Jude K) Marketta Mäntynen, Jaakko Paarvio, Laila Paarvio, Eeva Salmensuu, Raila Suomalainen, Antero Taipale, Merja Turpeinen, Eleanor Virtanen, Elisabet Virtanen ja Heidi Virtanen. Teoksia on yhteensä 26.

Tekotapoina on öljy-, akryyliväri, tempera, veisto sekä epoksi- ja sekatekniikka.

Heidi Virtanen,Lumimyrsky, epoksi, kivi

Aiheina ovat esimerkiksi maisemat, kasvit ja ihmiset. Esillä on myös abstrakteja töitä.

Merja Turpeinen, Täti ruskean tytär, sekatekniikka

Ensimmäistä kertaa siskokset Elisabet ja Eleanor Virtanen ovat tuoneet värikkäitä maalauksiaan Pikanttiin. Eleanor on tehnyt temperalla ja sekatekniikalla kolme työtä.

Eleanor Virtanen, Metsä, pensas ja iso kivi, tempera ja sekatekniikka
Revontulet, tempera ja sekatekniikka
Taivas, tempera ja sekatekniikka

Elisabet on maalannut öljyvärillä kartongille eläinhahmoja.

Elisabet Virtanen, Kissa ja koira, öljy

Raila Suomalainen on maalannut kaksi kookasta taulua naivistisella tyylillä. Ne ovat kantaaottavia töitä. Toisessa on sarjakuvamaisesti esitetty kotieläinten kulku niityltä ruokapöytään.

Raila Suomalainen, "Maan korvessa kulkevi" Tartu käteen - yhdessä selviämme mistä vain. Öljy, akryyli, sekatekniikka

Jude K on veistänyt ja maalannut mänty- ja vaahterapuiset reliefit.

Jude K, Yhdessä, vaahterareliefi, öljy, Yötuuli, mäntyreliefi, öljy
Eeva Salmensuu, Aamun sarastus, öljy

Siiri Koponen on tehnyt sekatekniikalla puulle arvoituksellisen triptyykin. Hänen äitinsä Merja Turpeinen puolestaan on valmistanut sekatekniikalla diptyykin, joka jossa yhdistyy maalaus ja kolmiulotteiset ruusut.

Siiri Koponen, On asioita joista vain me tiedämme, sekatekniikka puulle

Kaiken kaikkiaan näyttelyssä on jokaiselle kävijälle jotain mieluista katsottavaa. 

Pikantti on jälleen myös joulupuoti. Tarjolla on käsitöitä tekevien jäsenten valmistamia kortteja, mattoja, tyynyjä, lapasia, villasukkia, puutöitä, epoksitöitä ja mehiläisvahakynttilöitä sekä paljon muuta käärittäviksi pukinkonttiin.

Osallistumme jälleen Padasjoen Yrittäjien Joulunavauspäivään la 29.11.

Galleria Pikantti, Keskustie 16, Padasjoki

ti-pe 10-15.30, la 10-14

Pikantti on suljettu 6.12., 24.-26.12.2025, 1.1. ja 6.-10.1.2026.