VASTAVÄREJÄ JA VÄRIHARMONIAA PIKANTISSA

Galleria Pikantissa on alkanut Padasjoen Taideyhdistyksen jäsenten yhteisnäyttely (1.8.-6.10.2023). Näyttelyyn osallistuu 16 taiteilijaa ja taideharrastajaa eli Maria Damlin, Peter Damlin, Katri Hämäläinen, Raimo Kuitunen, Jouko Latva, Joanna Lundahl, Vesa Makkonen, Eeva Kaarina Mäkelä, Marketta Mäntynen, Jaakko Paarvio, Laila Paarvio, Elsa Pääkkönen, Eeva Salmensuu, Aili Silvennoinen, Antero Taipale ja Thomas Wikström. Useimmat osallistujat ovat padasjokelaisia. Töitä on yhteensä 39.

Seiniltä löytyy esimerkiksi valokuvia, öljy- ja akryylimaalauksia, grafiittipiirroksia sekä sekatekniikkaa. Aiheina ovat eläimet, ihmiset, luonto ja maisemat.

Aili Silvennoinen, Pionit ikkunalaudalla, öljymaalaus, Vanha savusauna öljymaalaus

Eeva Salmensuu, Lapinlumoa, öljymaalaus

Jokaisen tekijän oma kädenjälki näkyy tauluissa. Kaiken kaikkiaan yhteisnäyttelyn työt ovat keskenään hyvin erilaisia. Esimerkiksi vastavärien käyttö luo mielenkiintoisen jännitteen töihin. Monet tekijät ovat myös käyttäneet maanläheisiä murrettuja sävyjä tauluissaan.

Peter Damlin, Shimgouzer, öljymaalaus

Jouko Latva, Kamala kaato, valokuva

Raimo Kuitunen osallistuu ensimmäistä kertaa lintuvalokuvillaan yhteisnäyttelyyn Pikantissa.

Raimo Kuitunen, Helsingin henki, valokuva

Myös Vesa Makkosen kaksi itse tekemää sähkökitaraa on esillä Pikantin ikkunaseinällä ensi kertaa.

Vesa Makkonen, sähkökitarat

Helsinkiläinen Padasjoen kesäasukas Thomas Wikström piti vuosi sitten heinäkuussa oman taidenäyttelyn Pikantissa. Nyt hän on tuonut näyttelyyn kolme klassisella tyylillä tekemäänsä öljyvärimaalausta.

Thomas Wikström, Koti kaukana, öljymaalaus

Viime kesäkuussa Pikantissa oman taidenäyttelyn pitänyt helsinkiläinen Kuhmoisten kesäasukas Katri Hämäläinen osallistuu kissavalokuvillaan yhteisnäyttelyyn.

NÄKYVILLE PIILOTETTU 1.-28.7.2023

Galleria Pikantissa on avautunut heinolalaisen Mira Koskelan Näkyville piilotettu -taidenäyttely. Heinäkuun näyttely on taiteilijan toinen oma näyttely. Ensimmäinen oli hänen ystävänsä järjestämä yllätys Heinolassa helmikuussa 2023. Aiemmin hän on osallistunut Pikantissa järjestettyyn yhteisnäyttelyyn.

Mira Koskela vierellään maalaus Pelkkää illusiota

- Olen siis vielä untuvikko konkareihin verrattuna, mutta luomisen paloa ja kokeilunhalua on sitäkin enemmän, toteaa Mira Koskela. Tapani luoda taidetta on monesti sotkuista. Usein ovatkin kädet ja vaatteet maalissa. Opettelen yrityksen ja erehdyksen kautta. En ole opiskellut kuvataiteita. Harrastus on suhteellisen uusi – olen maalannut ja piirtänyt aktiivisemmin noin kahden kolmen vuoden ajan.

Maailmaa piilossa

- Harrastan paljon kierrättämistä ja tuunaamista, joten maalauksiin en yleensä hanki kehyksiä uusina, vaan ne ovat esimerkiksi kirppareilta hankittuja tai saatuja, kuvailee Mira Koskela. Monesti maalaan kehyksiä tauluun sopiviksi, tai sitten jätän ne juuri sellaisiksi kuin ne ovatkin. Elämä ja kolhut saavat näkyä, kuten meissä ihmisissäkin!

Outo puhelu

- Olen saanut aikuisiällä ADHD- ja Asperger-diagnoosit, ja niiden piirteitä tutkin itsessäni teosteni kautta.

Paha päivä

- Rakastan värejä ja rosoisia pintoja, mutta myös mustaa tussia ja järjestelmällisyyttä, kertoo Mira Koskela. Näitä kahta monesti yhdistelenkin ja annan niiden luoda mielenkiintoisia kontrasteja, jotka toivottavasti puhuttelevat myös muita kuin minua. Suurimman osan töistäni olen tehnyt erilaisia tekniikoita ja materiaaleja yhdistellen. Tykkään myös leikitellä kuvilla ja piilottaa yksityiskohtia tauluihin tai kääntää asiat päinvastoin kuin ne ovat. Ihan niin kuin meissä ihmisissäkin on monta eri puolta, aina ne ei vain näy ulospäin. Siellä ne kuitenkin ovat, pinnan alla tai ihan näkyvilläkin, kun vain tarkemmin katsoo. Näkyville piilotettuna.

VUODENAIKOJA IHMETELLESSÄ 30.5.-28.6.2023

Galleria Pikantin kesäkuun taiteilija on helsinkiläinen Katri Hämäläinen. Hänen värikkäät akryylimaalauksensa tuovat esille luonnon kauneutta eri vuodenaikoina.

Joissakin tauluissa kukat näyttävät olevan lennossa.

Vuodenaikoja ihmetellessä

Katri Hämäläinen on opiskellut Helsingin Yliopistossa Taiteen tutkimuksen laitoksella ja valmistunut sieltä vuonna 1996 filosofian maisteriksi.

Ruusut

Hän on opiskellut myös taideterapiaa ja katsoo sen avanneen hänen omaa ilmaisuaan. Ratkaiseva käänne tapahtui, kun perhe osti kesämökin Kuhmoisista, Päijänteen rannalta; kiinnostus akryylimaalaukseen nousi uudelle tasolle. Kuhmoisten karu luonto sekä Padasjoen ja Päijänteen maisemat toimivat inspiraation lähteinä.

Lupiinirinne

- Kaikki vuodenajat ovat niin eri näköisiä, miettii taiteilija. Hän näkee itsensä perinteisenä taiteilijana, koska hän etsii ja haluaa kuvata kauneutta, jota näkee ympärillään luonnossa.

Helteinen heinäkuu

- Olen sellainen luonnossa haahuilija ja taide on minulle ikään kuin toinen uskonto, kuvailee Katri Hämäläinen.

Päijänteellä

Karhut yöllä

Aukioloajat

ti-pe 10-15.30, la 10-14

suljettu juhannuksena 

23.-24.6.2023

LUONNOSTA-TAIDENÄYTTELY 2.-26.5.2023

Galleria Pikantin toukokuun taiteilijat ovat graafisen suunnittelun uran tehnyt Liisa Holm ja graafinen muotoilija Marja-Leena Muukka Espoosta.

Liisa Holm

- Jo lapsesta lähtien olin hyvin kiinnostunut piirtämisestä ja maalaamisesta, kertoo taiteilija. Työnikin sivusi rakasta harrastusta ja tein pitkän päivätyön graafisen suunnittelun alalla. Urani loppupuolella aloin aktiivisesti opiskelemaan taiteen tekniikoita Espoon Työväenopistossa (nyk. Omnia). Kävin pitkillä maalauskursseilla toistakymmentä vuotta ja nykyisin eläkkeellä muutaman kerran vuodessa viikonlopun mittaisilla ns. intensiivikursseilla.

Urban I

Olen työskennellessäni etsinyt omaa tyyliäni ja ehkä pikkuhiljaa löytämässä sen, mutta olen samalla koko ajan kiinnostunut uusista tekniikoista. En siis voi olla varma miltä työni näyttävät ensi vuonna. Se on tämän harrastuksen rikkaus, uuden löytäminen.

Olen osallistunut useisiin ryhmänäyttelyihin vuosien mittaan ja etenkin tämä Padasjoen Pikantti-galleria on tullut hyvin tutuksi.

Flowers I

Maalaustekniikkani on tällä kertaa akryyli, akryylimuste ja tussi. Etenkin akryylimuste tuntuu erittäin mielenkiintoiselta välineeltä. Se on kuin akvarelliväri, mutta värin pigmentti on paljon intensiivisempi ja kuivuttuaan väri on pysyvä. Sillä voi maalata kerroksittain ja sekoittaa hyvin moniin muihin tekniikoihin.

Maalausten aiheet tulevat luonnosta ja kuvitteelisesta rakennetusta ympäristöstä. Molemmat teemat kiehtovat kovasti, mutta näistä luonto on läheisin, arvioi Liisa Holm.

M-L MUUKKA, Vuoden Graafikko 2004

- Olen graafinen muotoilija Marja-Leena Muukka. Palkittuja graafisia töitäni on ollut esillä eurooppalaisissa näyttelyissä mm. Pariisissa, Münchenissä, Brnossa ja Vilnassa sekä lisäksi kansainvälisissä julkaisuissa. Maineikas saksalainen Novum-lehti on esitellyt tuotantoani ja kehunut ”pohjoismaista otettani”.

Mielen lumikenttä I 

Olen toiminut Suomessa useiden kilpailuiden tuomaristossa. Olen myös työskennellyt graafisen muotoilun opettajana mm. Helsingin Taideteollisessa korkeakoulussa, Lapinyliopistossa ja Markkinointi-instituutissa sekä luennoitsijana viestinnän alan yrityksissä.

Echinops 1

Yksinkertaisuus ja yllätyksellisyys ovat aina kiehtoneet minua. Valittu esitystapa (tekniikka) kertoo oleellisesti kuvan luonteesta ja tunnelmasta. Oleellisen muodon tavoittaminen, grafiittikynän karu jälki ja nyanssien taju vaativat muste- ja akvarellityöskentelyssä hienovaraista etenemistä. Hiili- ja akryylityöt taas ovat luonteiltaan suoraviivaisempia, mutta vaativat yhtä lailla tekijältään vahvan tunnelatauksen.

Tänään täällä Padasjoella on esillä oma sisäinen maailmani. Ei siis tilattuja töitä, kuten lähes aina toimenkuvaani kuuluu, kun teen esimerkiksi kirjojen ulkoasuja ja muuta graafista muotoilua.

Marja-Leena Muukka

+358 40 740 9765

m-lmuukka@kolumbus.fi

www.muukkadesign.fi

@mlmuukka

Wellamo-opiston opiskelijatöiden taito- ja taideaineiden kevätnäyttely (18.-28.4.2023)

 Galleria Pikantissa on esillä Wellamo-opiston opiskelijatöiden taito- ja taideaineiden kevätnäyttely (18.-28.4.2023), joka koostuu eri harrastusryhmien jäsenten töistä. Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa opettajiensa johdolla syys- ja kevätlukukauden aikana.

Ikkunalla keväinen auringonpaiste siivilöityy kauniisti lasitöiden läpi.

Kankaankudontaryhmä on ripustanut seinille ja asetellut pöydille valmistamiaan mattoja, liinoja, huopia ja poppanoita.

Seinällä ja mallinuken päällä on myös pitsinnyplääjien taidonnäytteitä.

Visapuistossa kokoontuneiden Luovakerhojen osallistujien värikkäitä töitä on myös esillä.

Kuvataideryhmä puolestaan on tuonut Pikanttiin maalauksiaan ja piirroksiaan, joiden aiheina ovat esimerkiksi eläimet ja maisemat.

Muutamia töitä on myös Vanhojen huonekalujen ja esineiden entisöintikurssilta.

Valtakunnalliseksi vuoden tekniikaksi on valittu kehräys, jota Padasjoella opettaa Joanna Lundahl.

Galleria Pikantti, Keskustie 16, Padasjoki

avoinna 

ti-pe 10-15.30

la 10-14

YLÄKOULUN JA LUKION KEVÄTNÄYTTELY PADASJOELLA

Galleria Pikantissa on alkanut Padasjoen yhtenäiskoulun yläkoululaisten ja lukiolaisten kuvaamataidon töiden kevätnäyttely (28.3.-14.4.2023). Nuoret ovat tehneet työt kuvaamataidon opettajansa Vesa Koskisen johdolla.

Esillä on esimerkiksi piirroksia, maalauksia, kipsi- ja savitöitä, mosaiikkia ja erilaisia kolmiulotteisia töitä. Aiheina ovat ihmiset, eläimet, maisemat ja rakennetut miljööt.

7. luokan oppilaat ovat piirtäneet ja maalanneet naivistisia töitä. He ovat tehneet myös pointillistiset maalaukset.

Tiskin taakse seinälle kiinnitetyt värikkäät kipsinaamiot ovat myös heidän töitään, kuten myös vitriiniin asetellut maalatut kivet sekä tuikkutakat pöydällä.

Toisella puolella vitriinissä on 8. luokan oppilaiden savesta muovaamia jalkineita. Pöydällä puolestaan on heidän kolmiulotteisia mosaiikkitöitään. Seinällä on heidän vastaväreillä tekemiään kuvia otsikolla negatiivi/positiivi. Pöydällä on heidän suunnittelemiaan ja rakentamiaan siltoja.

9. luokan oppilaat ovat tehneet sekatekniikalla vaikuttavia Eläinten viikon julisteita. He ovat tehneet myös omista aiheistaan maalauksia. Esillä on myös heidän abstrakteja maalauksiaan.

Juniorit ovat maalanneet kantaaottavia kuvia. Seniorit puolestaan ovat rakentaneet kolmiulotteisia tilamallinnuksia.

Galleria Pikantti, Keskustie 16

Avoinna ti-pe 10-15.30, la 10-14, 

suljettu pitkäperjantaina 7.4.

SUKELLUS 1960-LUVULLE 10.1.-24.3.2023

Padasjoella Galleria Pikantissa on avautunut Muistoja 1960-luvulta -näyttely, joka koostuu yksityishenkilöiden tuomista lehdistä, kirjoista ja muista esineistä. Esillä on esimerkiksi aikakaudelle tyypillisiä vaatteita, liinoja ja teknisiä laitteita. Vitriineissä lasin alla valokuvia ja muita muistoja katsottavissa. 1960-luvun kirjoille on varattu oma hylly.

Tiskin takana seinällä on henkareissa Anja Santalahden tuomia 1960-luvun värikkäitä vaatteita. Useimmat niistä ovat keinokuitua. Joukossa on myös yksi villamekko. Vitriinistä löytyy hänen muita muistojaan, esimerkiksi koruja ja teatterikiikari. Vitriinin päällä puolestaan istuu hänen penkkarinallensa.

Pöydällä ovat Taina Ylä-Mattilan tuomat nukke, levysoitin, matkaradio ja hollannikkaat. Hän on kirjoittanut useiden esineiden ja valokuvien yhteyteen muistojaan sekä kotimaasta että matkoiltaan ulkomailla.

- Hollannikkaat on ostettu Amsterdamista vuonna 1967, kertoo Taina Ylä-Mattila. Kuljin näillä Hollannin lisäksi mahdollisesti Belgiassa, Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa, hän jatkaa.

Aulis Mäntynen on tuonut Pikantin näyttelyyn single-levyjään. Marketta Mäntynen puolestaan on tuonut valokuvia, joiden yhteyteen hän on kirjoittanut muistoja opiskeluaikoinaan Helsingissä tekemästään kesätyöstä Sirius-laivalla.

Seija Karevaaran kätköistä Pikantissa on singlekansio, joka kulunut ahkerassa käytössä.

Jari Sipinen on tuonut näyttelyyn nuortenlehtiä ja -kirjoja sekä magnetofonin. Esillä on esimerkiksi vanhoja Suosikki-lehtiä.

Näyttelyssä on myös Mauri Piltin tuoma vaaleanruskea matkaradio.

Tero Paarviolta näyttelyn järjestäjänä on Pikantin seinillä reilusti yli sata lehteä. Hän on tuonut myös esimerkiksi kirjoja, episkoopin ja magnetofonin.

1960-luvun lehtien kansikuvista näkyy muutos aina vain modernimpaan suuntaan. Muoti näkyy vaatteissa ja kampauksissa, sisustuksessa ja kodintekniikassa. Tyypillisesti 1960-luvun Kotiliesi-lehden kannessa on valokuva. Vasta aivan vuosikymmenen lopulla kanteen on lisätty lööppejä lehden sisällöstä.

1960-luvulla muovituotteet valtasivat alaa Suomessa, mikä näkyi jokaisessa kodissa. Esimerkiksi ruskean maitopullon sijaan tuli vain väliaikaiseksi ilmiöksi noussut muovinen maitopussi muovikannussa vuonna 1967.

1960-luvulla tapahtui muutoksia yhteiskunnassa. Esimerkiksi asteittain siirryttiin viisipäiväiseen työ- ja kouluviikkoon.

Pysyviä asioita edusti esimerkiksi Urho Kekkosen valinta kaksi kertaa uudestaan presidentin virkaan. Kari Suomalainen ruoti hänen valintaansa omaperäisesti piirroksissaan.