SYKSYN VÄRIKYLLÄISYYTTÄ PADASJOEN LASTEN TAIDENÄYTTELYSSÄ

Galleria Pikantissa Padasjoella on esillä (14.10.-13.11.2026) Kullasvuoren koulun 1-6 luokkien oppilaiden ja Majavan päiväkodin sekä muissa varhaiskasvatuksen ryhmissä olevien lasten taidetta. Seinillä on paljon luontoon liittyviä askarteluja, piirroksia sekä vesiväri- ja pastellimaalauksia.

Eskarit ovat askarrelleet kuvia syksyisiä kuvia teemanaan Luonnon ihmeet.

Lumikot (3-5-v.) ovat hyvin kiinnostuneita luonnosta ja ötököistä. Syksyllä ollaan ihmetelty ja tutkittu lähiluontoa. Yhdessä lasten kanssa on otettu kuvia retkeltä. Luonnonmateriaaleista on myös tehty omia kuvia. Hillerit-ryhmän lapset puolestaan kuvasivat luontoa retkellä Marjalan metsässä.

Seinällä rivissään ovat revityistä kartonginpalasista kootut Vipeltäjien pöllöt, jotka kolmivuotiaat askartelijat toivat Pikanttiin yhteisvoimin. Runo kertoo paljon tunnelmista:”Pieni pöllö oksallaan katsoo metsää viisaana. Silmät suuret sillä loistaa, päätään se kääntelee. Kuuntelee se tuulen soittoa, odottaa jo aamun koittoa.

1-3-vuotiaat lapset maalasivat ensin vihreällä itselleen puun lehdet yhteiselle kartongille omenapuutarhaa varten. Jokaisen lapsen kädestä tehtiin puunrunko. Lopuksi neljällä yhteen sidotulla vanupuikolla painettiin omenat puihin. Näin syntyi yhteistyöllä Tahmatassut-ryhmä.

Pienen lasivitriinin päälle on aseteltu Minimajavan lasten taiteilemat sammakoiden ja kotiloiden pesät.

Kullasvuoren koulun ekaluokkalaiset ovat askarrelleet ja piirtäneet teemanaan Tärkeät pölyttäjät hunajakennoja sisällään myhäileviä mehiläisiä.

Tokaluokkalaiset puolestaan ovat leikanneet ja värittäneet kartongista Satuovia, jotka voi avata ja sulkea.

Kolmasluokkalaiset ovat painaneet syksyn lehtien muotoja paperille, josta he ovat leikanneet ne ja liimanneet kartonkipohjalle.

Nelosluokkalaiset ovat maalanneet pastelliliiduilla kirkkaita ja utuisia kärpässienten kuvia.

Viidennen luokan oppilaat ovat maalanneet vesiväreillä ja pastelliliiduilla valkoisia koivunrunkoja auringonpaisteessa. Kuvissa on enää vähän jos lainkaan ruskan värisiä lehtiä jäljellä.

Ylempänä näkyvät myös viidesluokkalaisten vesiväreillä tekemän kalliomaalaukset aiheinaan esimerkiksi eläimet, ihmiset, autot ja talot.

Kuudennen luokan oppilaat ovat piirtäneet lyijykynällä lehdettömiä puiden kuvia. Perspektiivi on alhaalta ylöspäin.

AVOINNA:
ke-pe 10-15.30

 la 10-14

suljettu pyhäinpäivänä 31.10. 

TAIDEYHDISTYKSEN JÄSENTEN YHTEISNÄYTTELY ELO- SYYSKUUSSA 4.8.-2.10.2026

Galleria Pikantissa on alkanut Padasjoen Taideyhdistyksen jäsenten yhteisnäyttely, johon osallistuu 14 jäsentä eli Jaana-Maija Ahteela, Ulla Jutila, Sirkka Kerttula, Jude K, Raimo Kuitunen, Marketta Mäntynen, Jaakko Paarvio, Laila Paarvio, Eeva Salmensuu, Antero Taipale, Merja Turpeinen, Thomas Wikström, Tiina Wikström ja Heidi Virtanen.

Eeva Salmensuu, Vuorten kätkössä, öljy

Esillä on esimerkiksi akryyli-, öljy- ja akvarellimaalauksia, monotypioita, valokuvia, lasitöitä sekä sekatekniikkaa.

Merja Turpeinen, Marraskuu, sekatekniikka

Aiheina on esimerkiksi maisemat, luonto ja ihmiset.

Antero Taipale, Perhosretriitti, Lajikkuutta, Naposteltavia, sekatekniikka

Espoossa asuva kesäpadasjokelainen Raimo Kuitunen on tuonut näyttelyyn kaksi valokuvaansa. Ylempi kuva on napattu sopivalla hetkellä, kun korppi on lennossa toisen istuessa kallion päällä. Taustalla on tumma pilvi.

Raimo Kuitunen,  Raiskio ja Idylli, valokuva

Alapuolen idyllissä puolestaan uiskentelee härkälintupariskunta.

Ensimmäistä kertaa näyttelyyn osallistuvat Jaana-Maija Ahteela, Ulla Jutila ja Tiina Wikström.

- Lapsuuden kesä maalla, kauppa-auto ja ensimmäiset omat puuvärit. Sieltä lähti polkuni kohti muotoja, värejä, valoa ja varjoja, maalailee Jaana-Maija Ahteela.

Jaana-Maija Ahteela, Floralia, Asuu kukissa kauneus hiljainen, akryyli ja sekatekniikka

Minulla on tosiaan isän puolelta sukulaisia Padasjoella ja olen viettänyt lapsuuteni kesät siellä iso-äidin kanssa, Ahjolan lähellä.

Viimeiset 2 vuotta olen ollut kesäasukkaana Padasjoella ja pitänyt yksityisnäyttelyitä.

Taiteen tekijänä olen monipuolinen ekspressionisti, utelias tutkimusmatkailija.

Teoksissani näkyy heittäytyminen tunteen, ajatuksen ja tekemisen vietäväksi.

Akryyli- ja akvarellivärit ovat useimmiten käytössä, mutta mukaan mahtuu niin luonnon materiaaleja, öljyvärejä ja erilaisten tekniikoiden yhdistämistä, taiteilija jatkaa.

Pikantin kadunpuoleisella seinällä on Ulla Jutilan akvarellimaalauksia, joiden sisältö kiteytyy seuraavaa runoon.

Satamassa.

Odotan Sinua

Sumua

Silmäsi silmissäni

Sormuksesi sormessani

Olet kaikkeni!

Ulla Jutila, Satama, akryyli ja akryylipesu

- Olen lapsesta saakka ollut kiinnostunut kaikenlaisesta nikkaroinnista ja rakentamisesta. Akryyleilla maalaaminen on tullut hiljalleen osaksi tekemistäni.

Taitojani olen kartoittanut erilaisilla taide- ja tekstiilikursseilla.

Luonnon ja erilaisten mielenmaisemien kuvaaminen kiehtoo minua.

Runoni siivittämänä nämä teokseni ovat nyt vapaita lähtemään maailmalle.

Tiskin takana seinällä on ”Rain of Mercy” -niminen sinisen- ja kullanvärinen akryylitaulu, jonka on maalannut helsinkiläinen, kesäpadasjokelainen Tiina Wikström. Hänen puolisonsa Thomas Wikström on klassinen taiteilija, ja on tuonut näyttelyyn kolme teostaan. Hän on pitänyt esimerkiksi Pikantissa kesällä 2022 oman taidenäyttelynsä.

Tiina Wikström, Rain of Mercy, akryyli

Thomas Wikström, Puoli kolmen aikaan, öljy

Kaiken kaikkiaan jäsenten yhteisnäyttely on monipuolinen. Siellä on jokaiselle kävijälle jotain mielenkiintoista katseltavaa.

Jaana-Maija Ahteela, kuurattaret, akryyli

Galleria Pikantti

ke-pe 10-15.30, la 10-14

MARKETTA MÄNTYSEN RETROSPEKTIIVINEN TAIDENÄYTTELY

Padasjoella Galleria Pikantissa on heinäkuussa (30.6.-31.7.2026) esillä neroskulmalaisen Marketta Mäntysen retrospektiivinen taidenäyttely.

Hänellä on pitkä ja monipuolinen historia taiteen teossa.

Marketta ja Aulis Mäntynen

Seinillä on taiteilijan vahvoja akryyliväreillä maalaamia tauluja. Hän käyttää taidokkaasti vastavärejä. Aiheina ovat ihmiset, eläimet ja maisemat. Esimerkiksi värikylläisissä maisematauluissa siveltimen vedot korostavat valon ja varjon vaihteluja.

Esillä on myös kookkaita valokuvia valloittavista ympäristötaideteoksista.

Uskomattoman korkealle kohosivat Tikapuut taivaaseen -teoksen askelmat. Kaiken kaikkiaan teosten rakentaminen on vaatinut taitojen lisäksi myös ketteryyttä ja voimaa.

Pulloportti ja Tikapuut taivaaseen

Pikantin ulkoseinällä päädyssä on akryylimaalaus nimeltään Jenni ja Sauli Suomen muotoisen pilven alla.

Yhdellä seinällä on tummalla pohjalla menneiltä vuosikymmeniltä hiili- ja lyijykynäpiirroksia, joista moni kuvaa Marketan omia perheenjäseniä.

Hiili- ja lyijykynäpiirroksia

Marketta Mäntynen on syntynyt vuonna 1940 Rantasalmella. Hän jäi eläkkeelle IT-alan työstä. Hän meni nuorena naimisiin, minkä takia matemaattiset opiskelut jäivät vähän kesken (LuK). Hän toimi pitkän jakson kotiäitinä Nurmijärvellä Rajamäellä.

Myöhemmin hän jatkoi opiskelua uuden ainevalinnan myötä atk-suunnittelijaksi.

Perhe

Ensimmäisestä avioliitosta hänellä on kolme lasta sekä neljä lastenlasta. Toisesta avioliitosta hänellä on neljä ”bonuslasta” sekä kuusi lastenlasta. Puoliso on Aulis Mäntynen.

Marketta ja Aulis muuttivat eläkkeelle jäätyään Espoosta Padasjoelle. Taakse jäivät molemmilla työskentely IT-alalla Helsingissä.

Kuiva koivu, akryyli

Harrastukset

- Keskikoulussa Lahden Yhteiskoulussa olin hirveän innostunut algebrasta ja geometriasta. Lukion aikana odotin taas innolla kuvaamataidon tuntia, muistelee Marketta Mäntynen

Hevoset kaksin ja kolmas, akryyli

- Rajamäellä aloin käydä taidekerhossa. Perheenjäsenet olivat malleina, sillä tykkäsin piirtää hiilellä ihmisiä. Tuttavat pyysivät muotokuvia lapsistaan. Taidekursseja kävin paljon, Helsingissä, Ruovedellä, Kankaanpäässä, Lepsämässä, Klaukkalassa ja Saarenmaalla. Vasta eläkkeelle jäätyäni oli mahdollisuus ryhtyä taiteilijaksi, sillä sitä varten oli oma huone, jatkaa Marketta Mäntynen.

Karhut suolammella, akryyli

- Isäni veli oli kuvanveistäjä. Ehkä siksi aloin tehdä ympäristötaidetta omalle pihalle, pohtii taiteilija. Täältä vanhasta maalaistalosta on löytynyt materiaalia pienimuotoisiin teoksiini. Aitasta tehtiin näyttelygalleria tauluille. Ensimmäinen oma kesänäyttely oli vuonna 2007.

Ilveksen pennut, akryyli

- Olen Padasjoen Taideyhdistyksen ja Suomen Taiteilijoiden jäsen. Osallistun molempien yhteisnäyttelyihin. Lisäksi olen pitänyt näyttelyjä myös monissa kirjastoissa. Ensimmäinen oli Rajamäen kirjastossa 1980, kertoo Marketta Mäntynen.

Nettisivuiltani on katsottavissa kaikki taulut, ympäristötaidetyöt ja näyttelyt: www.mmtaide.fi

SAVEN TAIKAA -keramiikkanäyttely 2.-26.6.2026

Galleria Pikantissa on alkanut savitöiden näyttely, joka koostuu ammattilaisten ja harrastajien taidonnäytteistä.

Esillä on lukuisa joukko erilaisilla muotoilutekniikoilla valmistettuja töitä. Laattojen ja astioiden lisäksi erilaisia uniikkeja saviveistoksia, joista osa on seinälle ripustettuja reliefejä.

Näyttelyssä on runsaasti savitaidetta rymättyläläiseltä Minna Komulaiselta (FM ja keramiikka-alan artesaani), jonka kotipaikka on lapsuudessa ja nuoruudessa ollut Padasjoki.

Minna Komulainen, MatchaMorris  -kulho, dreijattu posliinisavi, lasitteita, 2026

Paikkansa Pikantissa ovat löytäneet esimerkiksi turkulaisen keraamikon Tilla Hietasen astiat. Keramiikassa häntä kiehtoo erityisesti dreijaus ja myös eläinaiheet ovat lähellä hänen sydäntään. Häntä inspiroi erilaiset savet ja niiden sekoitukset.

Tilla Hietanen, puu-uunissa poltetut teekannu ja kupit

Hyllyiltä löytyy myös esimerkiksi useita töitä lammilaiselta posliinimaalaustaiteilija Tuula Parviaiselta.

Tuula Parviainen, Vihreä pikku vaasi, posliinimaalaus

Esillä on myös muun muassa nurmijärveläisen Paula Vainion humoristisia saviveistoksia.

Paula Vainio,  Lyhty

Minna Komulainen (FM, keramiikka-alan artesaani)

s. 1968 Pihtipudas

Minna Komulainen

t:mi Terraviiva

www.terraviiva.fi

IG: terraviiva

facebook: terraviiva

s-posti: minna.komulainen@terraviiva.fi

p. 050-34 20 890

Minna Komulainen, korkeanpolton kivitavara, rakupoltto, 2002

Olen Pihtiputaalla syntynyt, Padasjoella lapsuuteni viettänyt ja kouluni käynyt, nykyisin Rymättylässä Turun saaristossa asuva ja työskentelevä keraamikko. Olen toiminut täysipäiväisenä keraamikkona ensi vuonna 20 vuoden ajan toiminimelläni Terraviiva.

Minna Komulainen, Teemalja-taulut, korkeapolttoinen kivitavarasavi, lasitteita, 2024

Terraviivan päätuote on kaikki nämä vuodet ollut laatta.

Turun vuosina (2007-2020 asti) Terraviiva antoi laatalle uuden elämän lasinalusina, pannunalusina ja tauluina. Etenkin turkulaiskodeissa ei ole harvinaista törmätä laattoihin keittiöissä ja kylpyhuoneissa. Kokonaisiakin keittiön ja kylpyhuoneen laatoituksia on tehty useita ja löytyypä niitä myös ravintolan baaritiskistä Turussa. Vuosien mittaan olen tehnyt myös astioita lukuisiin kahviloihin ja ravintoloihin. Taidenäyttelyihin olen ehtinyt osallistua hyvin harvoin, ja on hienoa tuoda näitä alkuvuosien töitä juuri kotikylääni Padasjoelle.

Terraviivan jälleenmyynti on keskittynyt Turun keskustassa sijaitsevaan Ecolocal Marketiin ja Ruissalossa kesäisin toimivaan Butik Blinkkaan. Lisäksi jälleenmyyntiä on ollut jo yli 10 vuoden ajan Japanin Sendaissa (www.terraviiva.jp). Myös verkkomyynti tapahtuu nykyisin Ecolocal Marketin kautta. www.ecolocalmarket.fi

Laattojen valmistusprosessista

Laattoja

Terraviivan laatat valmistetaan täysin käsityönä yksitellen aloittaen 10 kilon savipaketin leikkaamisesta pienempiin osiin.

Sadan kappaleen tekemiseen menee 20 kiloa savea ja n. 2 kokonaista työpäivää kaikkine työvaiheineen.

Varsinaisen laatan teko tapahtuu kaulimalla. Kaulitun saven pintaan painetaan pitsiliinoja tai tekstejä kirjapainon vanhoilla kirjasimilla. Kukat ja ihmiset piirretään piikillä suoraan kosteaan tai ”nahkakuivaan” saveen. Raakapolton jälkeen pintaan laitetaan lasitetta, joka pyyhitään pois. Lasitetta jää laatan pintaan piirrettyihin kuvioihin. Lämpötila nousee raakapoltossa 950 asteeseen ja lasituspoltossa 1230 asteeseen.

Koko polttotapahtuma kestää n. 36 tuntia jäähtymisineen.

VERNALES IN OMNIBUS, KEVÄT KAIKKIALLA 5.-29.5.2026

Galleria Pikantissa on alkanut toiminta- eli roiskemaalauksen näyttely 5.-29.5.2026.

Suurimman osan kookkaista akryylitauluista seinillä on maalannut tuntematon tekijä. Työt kuuluvat teossarjaan Roiske.

Kaksi yhteistä toimintamaalausta ovat tehneet nimimerkit Jude K ja Lady H. 

Jude K on tehnyt myös sekatekniikalla teossarjan, jonka nimi on Muuttuma.

Toimintamaalaus eli roiskemaalaus (action painting) on maalaustaiteen abstraktin ekspressionismin alasuuntaus. Se syntyi 1950 Yhdysvalloissa. Sitä vastaavat eurooppalaiset suuntaukset tasismi ja informalismi.

Roiskemaalauksen monimutkaisen kauneuden ymmärtäminen rikastuttaa arvostustasi tätä dynaamista ja mullistavaa taidemuotoa kohtaan.

Jude K, sekatekniikka

Roiskemaalaus haastaa ja määrittelee uudelleen, mitä taide voi olla, hämärtämällä muodon ja muodottomuuden, kaaoksen ja kontrollin välisiä rajoja. Se on elävä muistutus siitä, että taide ei rajoitu havaittaviin muotoihin tai tunnistettaviin esineisiin, vaan se löytyy kankaalle siroteltujen värien spontaaniudesta ja tunteesta.

Tuntematon, lfmf, akryyli

Abstrakti ekspressionismi syntyi 1940-luvulla ja siitä tuli merkittävä voima taidemaailmassa. Se oli suora vastaus toisen maailmansodan aiheuttamaan traumaan ja yhteiskunnalliseen mullistukseen. Taiteilijat pyrkivät kuvaamaan alitajuntaa ja tunteita todellisuuden sijaan. Roiskemaalauksesta tuli tämän liikkeen tunnusmerkki, joka ilmensi spontaanisuutta ja perinteisten taidesääntöjen hylkäämistä.

Tuntematon, rht, akryyli

Roiskemaalaus uhmaa perinteisiä taiteellisia hierarkioita ja kyseenalaistaa edelleen katsojien ymmärrystä taiteellisesta arvosta.

Jude K ja Lady H, Värimeri, akryyli

Roiskemaalaus on vaikuttanut useisiin taidemuotoihin ja -medioihin, kuten muotiin , muotoiluun ja digitaaliseen taiteeseen. Suunnittelijat ovat sisällyttäneet roiskemaalaustekniikoita vaatemallistoihin, kodin sisustukseen ja graafiseen suunnitteluun, mikä on säilyttänyt tämän tekniikan kulttuurisen merkityksen.

Tuntematon, iia, akryyli

Suomessa on 1700-1800 -luvulla maalattu seiniä roiskemaalauksella, esimerkiksi Törnävän kartano.

Tunnetun yhdysvaltalaisen roiskemaalarin Jackson Pollockin (1912-1956) teoksista kaksi merkittävää maalausta on esitetty Suomessa.

Tammikuussa 1954 Helsingin Taidehallissa olleessa amerikkalaisen taiteen näyttelyssä olivat mukana She-Wolf (Naarassusi), 1946 ja suuri abstrakti action-maalaus No. 6, 1952, joka myöhemmin tuli kuuluisaksi myös nimellä Convergence.

Unohdettu naistaiteilija, ukrainalaissyntyinen, yhdysvaltalainen Janet Sobel (1893-1968) oli roiskemaalaustekniikan edelläkävijä, joka teki toimintamaalausta ennen Pollockia.

Pollock kävi Janet Sobelin näyttelyssäkin, ennen kuin itse aloitti toimintamaalauksen tekemisen. Janet Sobel ei kuitenkaan saanut arvostusta niin kuin Pollock. Syynä oli todennäköisesti naissukupuoli.

Jude K, sekatekniikka

Galleria Pikantin seinillä kookkaat nykyajan roiskemaalaukset antavat katsojalle mahdollisuuden mielikuvituksen lentoon. Taulut voivat inspiroida katsojaa tekemään itsekin kokeiluja taiteen saralla.

Myös Muuttuma-sarjan sekatekniikkatyöt näyttävät, kuinka monella tavalla ja materiaaleilla taidetta voi luoda.

Hetki, joka ei odota, että olen valmis, 

kun palat loksahtelevat pois paikoiltaan. 

Elämä on muuttumassa, 

muuttuma on minussa.

Jude K

WELLAMO-OPISTON OPISKELIJATÖIDEN TAITO- JA TAIDEAINEIDEN KEVÄTNÄYTTELY 14.-30.4. 2026

Galleria Pikantissa on alkanut Wellamo-opiston padasjokelaisten opiskelijatöiden kevätnäyttely. Harrastusryhmät kokoontuvat opettajiensa johdolla Padasjoen Opistotalolla Kullasvuoressa kerran viikossa syys- ja kevätlukukaudella.

Kankaankutojat ovat ripustaneet Pikantin seinille ja pöydille erilaisia huiveja, mattoja, peittoja ja poppanoita.

Esillä on myös kansallispukukurssin osallistujien tekemiä hameita. Vitriinin päällä on Leppävirran tykkimyssy mallinuken päässä.

Pitsinnyplääjät ovat asetelleet töitään seinälle ja lasivitriiniin. Pitsit ovat taipuneet myös herkiksi ruusuiksi.

Salin vastakkaisen puolen on valloittanut Visapuiston väki piirroksillaan ja maalauksillaan.

Tiskin takana on myös erään padasjokelaisen osallistujan öljyvärimaalauksia, jotka hän on tehnyt Lahdessa Wellamo-opiston kurssilla.