Galleria Pikantin ”Autonomian aika 1809-1917, serkusten sota” -näyttely (7.1.-28.3.2025) on jatkoa historiallisiin aiheisiin. Nyt mennään ajassa jälleen taaksepäin.
Esillä on kuvia kuningatar Victorian ja puolisonsa Albertin jälkeläisten monimutkaisten sukulaisuussuhteiden verkostosta Euroopan kuningashuoneissa autonomian aikana. Ensimmäisessä maailmansodassa Englannin kuningas George V ja serkkunsa Venäjän keisari Nikolai II olivat ympärysvaltojen hallitsijoita. Heidän serkkunsa Saksan keisari Vilhelm II oli sodan vastakkaisella eli keskusvaltojen puolella.
Esillä on tietoa ensimmäisen maailmansodan aikaisten ja nykyistenkin kruunupäiden sukulaisuudesta kuningatar Victoriaan.
Pikantin näyttelyssä voi katsella Suomen Suuriruhtinaskunnan vaiheita alkaen Suomen sodan jälkeisen Haminan rauhan ajoista vuodesta 1809 aina itsenäisen Suomen syntyaikoihin asti erilaisten tekstien, painotuotteiden ja valokuvien avulla.
Näytteilleasettajia on yhteensä kuusi. Näyttelyn järjestäjänä toimiva Tero Paarvio on laittanut esille runsaasti aikakauden kirjoja, lehtiä ja muita julkaisuja.
Esillä on esimerkiksi alkuperäinen kultakauden taiteilija Niina Ahlstedtin käsinkirjoittama muistikirja, joka on vuodelta 1880.
Pikantin pöydällä on myös Pro Finlandia -kirja eli suuri kulttuuriadressi, joka koostuu allekirjoitetuista vetoomuksista kahdestatoista Euroopan maasta.
 |
| Pro Finlandia -adressin sivu |
Allekirjoittajina oli esimerkiksi yliopistoväkeä, kirjailijoita, kuvataiteilijoita ja säveltäjiä. Adressi oli seurauksena Venäjän keisarin Nikolai II:n antamasta helmikuun manifestista vuodelta 1899, mutta keisari ei ottanut sitä vastaan. Oli alkanut ensimmäinen sortokausi ja yleisesti sortovuodet. Venäläistämispyrkimykset synnyttivät Suomessa puolestaan itsenäistymispyrkimyksiä.
Laila Paarvio on tuonut näyttelyyn sukunsa Amerikkaan siirtolaisiksi lähteneiden jäsenten perheväelleen Suomeen lähettämiä potretteja. Hänen isoisänsä äidin sisarussarjasta yhdeksän ja isoisänsä isän viisi jäsentä muutti Amerikkaan.
Mauri Pilt on tuonut isoisänsä sotalehtiä ja isoisänsä Topias Kilven (1888-1972) sotalehtiä ja papereita. Auttoislainen Kilpi oli Padasjoella ja laajemminkin tunnettu perimätiedon kerääjä. Seinällä kehyksissä on esimerkiksi Kilven jäämistöstä toimituskirja eli Kylmälän torpan tulokatselmus11.5.1915. Esillä on myös Auttoisten kansakoulun päiväkirja syyskuulta 1900 syyskuuhun 1902.
 |
| Aukeama Auttoisten kansakoulun päiväkirjasta |
Muiden oppiaineiden joukossa oli myös Sakari Topeliuksen Maamme kirja, jota Suomen kouluissa luettiin 80 vuoden ajan. Kirjasta tehtiin vuosikymmenien varrella uusia muokattuja painoksia.
 |
| Oikealla on padasjokelaisen Taina Ylämattilan isovanhempien hääkuva. |
