lauantai 14. tammikuuta 2012

POSTIKORTTIEN HISTORIAA NÄYTTEILLÄ PIKANTISSA


Galleria Pikantissa on alkanut postikorttinäyttely (8.1. - 17.2.2012), joka koostuu kuhmoislaisen keräilijän Jukka-Pekka Lehtisen historiallisesta Padasjoki-aiheisesta materiaalista ja padasjokelaisen Raija Pykälistön elämänsä varrella tallettamista vanhoista korteista.



Jukka-Pekka Lehtinen on harrastanut postikorttien keräilyä jo 30 vuotta. Hän hankkii kortteja antiikki- ja keräilymessuilta sekä filatelistien huutokaupoista. Kortit ovat lähteneet ensin ympäri maata ja maailmaa ja päätyneet sitten edellä mainituille messuille ja huutokauppoihin, joista keräilijät tekevät löytöjä.

Jukka-Pekka Lehtinen on tuonut Pikantin näyttelyyn esimerkiksi 1880-luvun alussa lähetettyjä kirjeitä ja ehiöpostikortteja. Kokoelman vanhin Padasjoella leimattu kirjekuori on vuodelta 1881. Kokoelman vanhin kirjekuori puolestaan on lähetetty Helsingistä Padasjoelle vuonna 1852.

Jukka-Pekka Lehtisen tuomat vanhimmat postikortit ovat 1900-luvun alusta. Padasjoella Alhon kartanossa syntynyt Albert Theodor Böök kuvasi ahkerasti Padasjoella 1890-luvulta alkaen. Kokoelmassa on useita kymmeniä hänen kuvistaan tehtyjä postikortteja.
Esillä on myös esimerkiksi Karhumäen veljesten Padasjoen maisemista ottamia ilmakuvia postikortteina.



Raija Pykälistö on tuonut Pikantin näyttelyyn monipuolisen kokoelman säilyttämiään erilaisia vanhoja postikortteja, joista vanhin on vuodelta 1910. Postikortit ovat hänen omiaan ja lähisuvulta, anopilta ja isovanhemmilta, saatuja.

Näytteillä on paljon vanhoja kukka-aiheisia onnittelukortteja, joiden joukosta katsoja voi löytää todellisia helmiä kukkien värin ja muodon suhteen. Esillä on myös runsaasti joulu- ja pääsiäiskortteja. Korttien joukossa on monien tunnettujen taiteilijoiden, kuten Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun taidetta. Lisäksi nähtävillä on myös muita aiheita, kuten sota-ajan tyypillisiä kortteja.



Padasjoella syntynyt kuhmoislainen Jukka-Pekka Lehtinen ja Kuhmoisissa syntynyt padasjokelainen Raija Pykälistö ovat vuonna 1965 olleet yhtä aikaa töissä Lahden Osuuskaupan Kuhmoisten kirkonkylän myymälässä. Raija oli siellä silloin myyjänä ja oppikoululainen Jukka-Pekka kesätyöntekijänä.
Vuosikymmenien päästä viime joulun alla he sattumalta tapasivat Kuhmoisten kirjastossa, jossa tuttava esitteli heidät toisilleen.

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä reittejä esimerkiksi nämä kaksi seuraavaa kuvaa ovat kulkeneet. Jälkimmäinen on käynyt Yhdysvaltojen Minnesotassa kääntymässä.



Tässä Albert Theodor Böökin Majuanvuorelta ottamassa kuvassa on seuraavanlainen viesti:
Kuopion museon kokoelmiin pyytää allekirjoittanut kunnioittaen saada luovuttaa merisian (phocaena communis). Lähetys saapuu kohdakkoin teidän osoitteellanne varustettuna”.
Helsinki 15.III 1903, Wilho Weseloff

1800-luvun lopun vuosikymmenet olivat innokkaan kansallisen rakentamisen aikaa niin taiteessa, jota kutsutaan Suomen kultakaudeksi, kuin tieteen tekemisessäkin. Siitä omana osoituksena on Kuopion luonnontieteellisen museon perustaminen.
Sen kokoelmien perustamisen alkuna ovat vuonna 1887 Kuopion luonnonystäväin yhdistyksen kokouksessa maisteri Benjamin Stålhbergin tulevalle museolle lahjoittamat kolme täytettyä pöllöä.
Tänä päivänä museo on yksi merkittävimpiä alansa museoita käsittäen noin 658 000 erikoisnäytettä.
Hämeenlinnassa vuonna 1877 syntynyt Wilho Weseloff tuli ylioppilaaksi Hämeenlinnan Lyseosta 1896 ja opiskeli myöhemmin lääkäriksi. Vuodesta 1898 hän oli tieteellisen seuran ”Societatis Pro Fauna et Flora Fennican” jäsen. Monet seuran vapaaehtoiset toimijat ovat antaneet osuutensa suomalaisen tieteen tekemiseen, vaikka olisivat tehneet työtään muualla, kuin eläin- ja kasvitieteen parissa.

Tässä kortissa on yhden jäsenen yhteydenotto Kuopion museoon. Ei ole tietoa, onko tämä merisika, joksi pyöriäistä varhemmin kutsuttiin, nyt Kuopion museossa. Palataan asiaan, jos lisätietoja ilmenee.





Jälkimmäinen kortti, joka on kuvattu Padasjoen Kaukelassa, on lähetetty helmikuun alussa vuonna 1936 Minnesotan St Paul:iin mr Robert Thompsonille.
Se on kuvattu Padasjoen Kaukelassa Harjulta eli paikasta, jossa P. E. Svinhufvud asui hetken tuuratessaan setäänsä tai enoaan tuomarin virassa.Kortti on nähtävästi hänen sisareltaan. Kortti kuuluu sarjaan ”Padasjoki-Harju”.

Valitettavasti en ole saanut täysin selvää käsialasta. Lopussa näyttäisi kuitenkin lukevan: ”This is very... picture... a view from the place where ve were … summer.
Love to all you sis Eli
Kuvassa on näkymä paikasta, jossa olemme olleet kesän. Rakkaat terveiset kaikille. 
Sisko