Töistä osa (vanhemmat työt) ovat öljyvärimaalauksia, uudemmat akryylimaalauksia ja sekatekniikkatöitä. Sekatekniikassa on yhdistelty piirros- ja maalausjälkeä kollaasimaisella tavalla valokuviin ja leikeltyihin painokuviin.
Teema Puusta Pudonneet syntyi sukututkimuksen avattua nähtäväkseni minulta piilossa pidetyt äidin puoleiset sukulaiseni, joiden olemassaolosta en ole juurikaan tiennyt ennen kuin viime vuonna mummoni kuoltua. Ei ehkä osaa kaivata sellaista minkä olemassa olosta ei tiedä, mutta katseltuani mummoni vanhoja valokuvia, aloin tajuamaan hitaasti mistä kaikesta olin pidetty syrjässä.
Valokuva sukujuhlista kesäisenä päivänä puutarhassa kirmaavine lapsineen sai minut tuntemaan itseni entistä yksinäisemmäksi.
Olin kuvanottohetkellä lapsi itsekin, ja jossain ovat nyt ne aikuiset, jotka eivät tienneet tuolloin jossain piilossa yksin kotiin jätetystä sukulaisestaan, minusta. He eivät tienneet kenenkään puuttuvan kuvasta.
Jos valokuvien katselu oli vaikeaa, niin kirjeiden lukeminen oli vielä riipaisevampaa. Että mummoni ei ollut kertonut minun olemassa olostani edes parhaille ystävilleen, kertoi enemmän mummoni haavoittuvuudesta ja yksinäisyydestä ja äärimmäisesta julmuudesta itseään kohtaan. Kun sattumalta nämä mummon ystävät tulivat kylään ja tapasivat tyttäreni, mummo ei kertonut mitään sukulaisuudesta. Kerroimme itse asian mummon poismenon jälkeen kirjeitse. Nämä ystävät saivat tietää totuuden vasta yli 90-vuotiaina, miten se onkaan mahtanut saada heidät tuntemaan surua mummun puolesta?
Puut ovat läheisiä minulle fyysisesti, ja vertauskuvallisesti sukupuu kasvaa esivanhemmistaan, tuottaa hedelmää uusien syntymien myötä, vain elävät näkyvät, muut mullan alla olevat ovat voimana juurissa.
Näitä juuria kaivan esiin, ja etsin eläviä, näkyviä sukulaisiani. Sukututkimuksen netissä aloitettuani löysin yhden sukulaisen, joka oli jo tehnyt kaksi vuotta sukupuutaan. Yhtäkkiä suvustani rävähti auki suuri oksa täpötäynnään väkeä, eläviä ja kuolleita!
Teoksissa pyrin osoittamaan kaikkien olevan omalla oksallaan osa puusta, osana metsikköä, kuuluvan laajempiin metsäalueisiin, koko maan ja koko planeetan puustoon, vertauskuvallisesti, ihmiskuntana. Toisin kuin ihmiset, puut eivät riitele ja sodi. Puut kuiskailevat keskenään paitsi latvusten, myös juurten välityksellä.
Vaikka vain elävät näkyvät.
Puusta pudonneet katoavat näkyvistä ja häipyvät unohduksiin.
Haluan erityisesti toivottaa tervetulleiksi näyttelyyn paitsi kaikki tuntemattomat sukulaiseni, niin myös kaltaiseni puusta pudonneet, yksinäiset rakkauden hedelmät. En milloinkaan suostu käyttämään niitä nimityksiä mitä äitini ja mummoni ovat joutuneet kuulemaan aikoinaan aviottomista lapsista.
Rakkaudesta olen syntynyt, minä, sukupuusta pudonnut.
Vantaalla 27.5.2012
Taina Karejoki
