MUISTOJA SOTAVUOSILTA 7.1.-8.3.2019

Vuoden ensimmäinen näyttely Padasjoella Galleria Pikantissa on Muistoja sotavuosilta 1939-1945. Tämän vuoden marraskuun viimeisenä päivänä tulee täyteen 80 vuotta talvisodan alkamisesta. Pikantissa on esillä sodan kokeneiden miesten ja naistenkin muistoesineitä niin sota- kuin kotirintamaltakin. Esineet ovat yksityishenkilöiden omistuksessa.

Lasivitriineistä löytyy esimerkiksi lottajärjestön merkkejä, kirjeitä, ansiomerkkejä ja sotilaiden asemasotavaiheessa puusta veistämällä tekemiä puhdetöitä.

Gunnar Pohjanheimon vaimolleen Aunelle tekemä rasia sekä 

tyttärelleen Railille (synt. 1943) tekemä pankki ja Mikki Hiiri -rasia.

Ikkunapenkillä on kaasunaamari ja henkarissa luutnantin takki. Seinälle on ripustettu myös karttoja sittemmin luovutetusta Karjalasta.

Olennainen osa näyttelyä ovat sodanaikaiset ja sotahistoriaa käsittelevät kirjat ja lehdet. 

Helsingin Sanomat 27.11.1939, etusivu

Helsingin Sanomat 27.11.1939, etusivu

Esillä ovat esimerkiksi presidentti Kyösti Kallion ja puolustusvoimain ylipäällikön marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin elämäkerrat.

Pikantissa on myös katsottavana Padasjoen Taideyhdistyksen varapuheenjohtajan Aulis Mäntysen lapsenlapsen, Olarin lukiolaisen Ella Kaidesojan opinnäytetyönään vuonna 2017 tekemä isoisänsä enon Johan Kongan tarina videoteoksena, jonka otsikko on ”Minun sukuni sodassa”. Valkokankaan alla on myös Johan Kongan tekemä puinen arkku.

Venäläisen sotavangin piirtämä kuva Saara Virolaisesta (os. Hokka)

Sodan puhkeamista pelättiin ja ennakoitiin Suomessa, sillä olimmehan yksi suurvaltapolitiikan pelinappuloista. Talvisota alkoi, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939.

Toinen maailmansota oli käynnistynyt Saksan hyökätessä Puolaan syyskuussa 1939, minkä seurauksena Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle. Sota eskaloitui maailmanlaajuiseksi.

Suomi ahtaalla

Talvisota päättyi 10.3.1940 välirauhan alkamiseen. Suomi oli ulkopoliittisesti ahtaassa raossa, sillä Neuvostoliitto valtasi kesäkuussa 1940 Baltian maat.

Toisaalla Saksa oli miehittänyt Norjan. Talvella 1940-1941 Suomi ja Saksa aloittivat neuvottelut saksalaisten sotilaallisesta avusta Suomelle.

Kesäkuussa 1941 alkoi jatkosota, joka päättyi syyskuussa 1944 aselepoon Neuvostoliiton kanssa. 15.9.1944 alkoi Lapin sota, jonka aikana Suomi karkoitti saksalaiset maasta. Rauha alkoi 27.4.1945.

Suomi säilytti itsenäisyytensä

Maamme maksoi itsenäisyydestään raskaan hinnan. Suomen talvi- ja jatkosodassa kaatui yhteensä noin 82 000 ja katosi noin 6000 ihmistä. Haavoittuneita oli reilut 200 000 henkilöä. Talvisodassa 64 lottaa kuoli ja 200 haavoittui. Lapin sodassa kaatui tai katosi noin 1000 ihmistä. Sotaleskiä oli noin 24 000. Orvoiksi jäi noin 50 000 lasta. Ruotsiin ja muihin pohjoismaihin vietiin sotalapsiksi 80 000.

Luovutetusta Karjalasta ja itärajan pinnasta evakuoitiin yli 500 000 ihmistä. Lapin sodan takia evakuoitiin yli 104 000 ihmistä, joista yli 56 000 Ruotsiin.

Suomi joutui maksamaan Neuvostoliitolle suuret sotakorvaukset. Ne suoritettiin pitkälle jalostettuina teollisuuden tuotteina, mikä auttoikin Suomen tuotannon vahvaan nousuun.