Padasjoella
Galleria Pikantissa on alkanut edesmenneen tekstiilitaiteilija Viena
Mertsalmen (s.1924 – k. 2019) muistonäyttely, joka koostuu noin 50
kuulto- eli kirjokudoksesta ja akvarellimaalauksesta. Näyttelyn
järjestäjänä toimii Paula Mertsalmi.
Viena
Mertsalmi kasvoi Padasjoen Kauratteella vanhempiensa ja seitsemän
veljensä keskellä. Hän oli jo kotona oppinut kudonnan taidot.
Sodan jälkeen tekstiileistä oli huutava pula Suomessa. Vaikka
Vienalla ei ollut keskikoulutodistusta, hänen lahjakkuutensa
huomattiin ja hän pääsi opiskelemaan Taideteollisuuden
keskuskouluun Helsinkiin (nykyinen Ateneum), jossa kaksi vuotta
myöhemmin vaihtoi linjan tekstiilisuunnitteluun.
Tekstiilitaiteilijaksi Mertsalmi valmistui 1948.
Viena
oli jo Padasjoen Arrakoskella ja Aitoon kotitalous- ja
puutarhakoulussa käynyt kudontakursseja, joten Ateneumissa hän
pääsi opettamaan muillekin kudontaa, ja sai sitten siitäkin
muutaman markan.
Nuori
vastavalmistunut tekstiilitaiteilija työskenteli aluksi
Kauratteella. Kotitaloon oli sodan jälkeen valmistunut uusi navetta
ja sen päätyyn oli tehty työtilat Vienolle. Muutaman vuoden ajan
tuosta kutomosta syntyi paljon erilaisia kodintekstiilejä. Kutojina
toimi paikkakunnan nuoria.
 |
| Tiedon laineet, osa luonnoksesta, kynäpiirros ja akvarelli |
1953 Viena avasi kirkonkylään Padasjoen Teollisuusliike -nimisen kutomon ja myymälän kahden huoneen tiloihin. Myymälän ohella siellä oli tilaa vain kaksille kangaspuille, joten kolmas kutoja jatkoi työtä Kauratteella.
1955
Viena hankki paremmat tilat, joten kaikki kutojat työskentelivät
yhdessä. Takahuoneessa oli automaattisten kangaspuiden lisäksi
kahden tavalliset käsikangaspuut.
1950-luvulla
Vienan kaksi puolen vuoden matkaa Italiaan innostivat
taidetekstiilien kokeiluun ja kehittelyyn. Hän kertoi, että kapea
muoto tuli siitä, että ei ollut tilaa isoille kangaspuille, joten
hän kutoi pitkiä, kevyitä kuvakudoksia villa- ja pellavalangalla.
Italianmatkojen seurauksena hän otti kuparilangan käyttöön
kudonnassaan.
 |
| Tammi, 1976, kuultokudos |
1959
Viena Mertsalmi lähti Askon sisustussuunnittelijaksi Jyväskylään.
Hän huomasi, että sisustukseen tarvittiin jotain kevyempää kotien
seinille. Työn ohella hän kehitteli kuva- ja kuultokudoksia
pellava-, villa- ja kuparilankaa yhdistämällä. Hän esitteli
teoksiaan näyttelyissä. Samaan aikaan hän jatkoi kankaitten,
verhojen ja pöytäliinojen kutomista työllistäen kaksi kutojaa
Kalliopirtillä.
 |
| Lintukoto, 1979, kuultokudos |
Vienan
ensimmäinen näyttely oli vuonna 1961 ja sen jälkeen hänellä on
ollut yli 20 näyttelyä ympäri Suomea ja myös Saksassa ja USA:ssa.
1968
Viena tuli takaisin Padasjoelle ja perusti kutomon Vierulaan
Mainiemelle. Kuultokudokset kudottiin kangaspuissa ohueen
villaloimeen, kuteena villa, pellava ja kuparilanka. Työtapa
perustui raanutekniikkaan, jota Viena kehitteli itse tarpeen mukaan.
Kuviot tehtiin pintapujontana, joka taas on lähellä gobeliinin
valmistustekniikkaa. Tarkkaa piirustusta ja värisuunnitelmaa
kuljetettiin loimen alla.
 |
| Orvokki, 1976, Kuin kaksi marjaa, 1987, Kaksi omenaa, 1988, Viljapelto, kuultokudoksia |
Viena
ryhtyi 1970-luvun alkupuolella kunnostamaan Kauratteen koulua, jonka
tiloihin hän muutti vuonna 1974 kangaspuineen. Kutojia oli
vaihtelevasti 1-3 riippuen tilauksista ja tulevista näyttelyistä.
Kauratteen koululla oli pysyvä näyttely. Vierailijoita poikkesi
näyttelyssä päivittäin varsinkin kesäaikana.
 |
| Väylä, 2006, akvarelli, Matkamuisto,1999, luonnos kudokseen Matkamuisto (Jerusalem) |
Työn
ohella Viena kunnosti pihaa ja kulki metsässä. Marjat, sienet ja
oman puutarhan tuotteet hän kehitti maittaviksi herkuiksi
maisteltaviksi ja läheisille jaettaviksi.
Iän
karttuessa työt vaihtuivat harrastuksiksi. Hän kuitenkin edelleen
nautti luomisesta. Niinpä hän alkoi maalata akvarelleja, vaikka
kangaspuissa oli jatkuvasti liinaloimi ja toisissa puissa
kuultokudos.
Viimeisinä
vuosina Vienon näkö heikkeni, mikä rajoitti monen asian tekemistä,
mutta puutarhatyöt sujuivat ja pitivät mielen virkeänä niin kauan
kuin asuminen Kauratteella oli muuten mahdollista.
Viena
Mertsalmen tekstiiliteoksia on lukuisissa julkisissa tiloissa; mm.
kirkoissa, museoissa, Tampereen yliopistossa ja Jyväskylän
yliopiston kirjastossa.
1979
Valtion taidetoimikunta järjesti taideteoskilpailun Tampereen
yliopiston päärakennuksen aulan koristeeksi.
Aamulehti
kirjoitti 12.11.1979 (lyhennetty)
Viena
Mertsalmen teos voitti kovatasoisen kilvan.
Sinertävän
järvenselän ja jugendin muodot mieleen tuova tekstiilitaiteilija
Viena Mertsalmen kuvakudos ”Tiedon laineilla” tervehtii kulkijaa
Tampereen yliopiston aulassa ensi syksystä lähtien. Tämä teos
voitti Valtion taideteostoimikunnan järjestämän ideakilpailun,
jonka tavoitteena oli saada seuraaja paikalla olleelle Birger
Kaipiaisen keramiikkareliefille ”Orvokkimeri”.
Teoksen
nimi ”Tiedon laineita” symbolisoi tiedon lainehtivaa tulvaa.
Arvostelulautakunnan mukaan teos on sommittelultaan hienostunut
dekoratiivinen kokonaisuus. Yksityiskohdat kertovat korkeasta
ammattitaidosta.
Kilpailu
oli tiukka (62 ehdotusta) ja korkeatasoisin viime vuosina
järjestetyistä valtion taideteoskilpailuista.
 |
| Marja Mertsalmi, Helena Mertsalmi-Kallio, Anna Mertsalmi, Kari Mertsalmi, Paula Mertsalmi (näyttelyn järjestäjä), Johanna Mertsalmi ja Kirsti Lahtinen ovat tuoneet Vienan teoksia näyttelyyn. Heistä kuusi on serkuksia eli Vienan veljien lapsia. Paula on puolestaan tullut Mertsalmen sukuun avioliiton kautta. |
Koottu
seuraavista lähteistä:
Sukumme
taiteilija Viena Mertsalmi, kuvat kerätty vuosina 2011 ja 2012
Padasjoen
Sanomat maaliskuu 2019, artikkeli: In memoriam, kirjoittaja Kirsti
Lahtinen, joka on Vienan veljen tytär.
Kodin
Pellervo maaliskuu 2011, artikkeli: Kuin hengitys käy työ yhä,
87-vuotiaasta Viena Mertsalmesta Kauratteen koululla.
