Vuoden
ensimmäinen näyttely Padasjoella Galleria Pikantissa on Muistoja
sotavuosilta 1939-1945. Tämän vuoden marraskuun viimeisenä päivänä
tulee täyteen 80 vuotta talvisodan alkamisesta. Pikantissa on
esillä sodan kokeneiden miesten ja naistenkin muistoesineitä niin
sota- kuin kotirintamaltakin. Esineet ovat yksityishenkilöiden
omistuksessa.
Lasivitriineistä
löytyy esimerkiksi lottajärjestön merkkejä, kirjeitä,
ansiomerkkejä ja sotilaiden asemasotavaiheessa puusta veistämällä
tekemiä puhdetöitä.
Ikkunapenkillä
on kaasunaamari ja henkarissa luutnantin takki. Seinälle on
ripustettu myös karttoja sittemmin luovutetusta Karjalasta.
Gunnar
Pohjanheimon vaimolleen Aunelle tekemä rasia sekä
tyttärelleen
Railille (synt. 1943) tekemä pankki ja Mikki Hiiri -rasia.
|
Olennainen
osa näyttelyä ovat sodanaikaiset ja sotahistoriaa käsittelevät
kirjat ja lehdet.
Esillä ovat esimerkiksi presidentti Kyösti
Kallion ja puolustusvoimain ylipäällikön marsalkka Carl Gustaf
Emil Mannerheimin elämäkerrat.
Helsingin Sanomat 27.11.1939, etusivu |
Helsingin Sanomat 27.11.1939, etusivu |
Pikantissa
on myös katsottavana Padasjoen Taideyhdistyksen varapuheenjohtajan
Aulis Mäntysen lapsenlapsen, Olarin lukiolaisen Ella Kaidesojan
opinnäytetyönään vuonna 2017 tekemä isoisänsä enon Johan
Kongan tarina videoteoksena, jonka otsikko on ”Minun sukuni
sodassa”. Valkokankaan alla on myös Johan Kongan tekemä puinen
arkku.
Toinen
maailmansota oli käynnistynyt Saksan hyökätessä Puolaan
syyskuussa 1939, minkä seurauksena Britannia ja Ranska julistivat
sodan Saksalle. Sota eskaloitui maailmanlaajuiseksi.
Suomi
ahtaalla
Talvisota
päättyi 10.3.1940 välirauhan alkamiseen. Suomi oli
ulkopoliittisesti ahtaassa raossa, sillä Neuvostoliitto valtasi
kesäkuussa 1940 Baltian maat.
Toisaalla
Saksa oli miehittänyt Norjan. Talvella 1940-1941 Suomi ja Saksa
aloittivat neuvottelut saksalaisten sotilaallisesta avusta Suomelle.
Kesäkuussa
1941 alkoi jatkosota, joka päättyi syyskuussa 1944 aselepoon
Neuvostoliiton kanssa. 15.9.1944 alkoi Lapin sota, jonka aikana Suomi
karkoitti saksalaiset maasta. Rauha alkoi 27.4.1945.
Suomi
säilytti itsenäisyytensä
Maamme
maksoi itsenäisyydestään raskaan hinnan. Suomen talvi- ja
jatkosodassa kaatui yhteensä noin 82 000 ja katosi noin 6000
ihmistä. Haavoittuneita oli reilut 200 000 henkilöä. Talvisodassa
64 lottaa kuoli ja 200 haavoittui. Lapin sodassa kaatui tai katosi
noin 1000 ihmistä. Sotaleskiä oli noin 24 000. Orvoiksi jäi noin
50 000 lasta. Ruotsiin ja muihin pohjoismaihin vietiin sotalapsiksi
80 000.
Suomi
joutui maksamaan Neuvostoliitolle suuret sotakorvaukset. Ne
suoritettiin pitkälle jalostettuina teollisuuden tuotteina, mikä
auttoikin Suomen tuotannon vahvaan nousuun.